Itämeri alkaa katukaivosta
Mahanpuruja muovista on kampanja roskaantumista vastaan
Ethän ruoki vesistöjä roskillasi? Mahanpuruja muovista -kampanjassa kaupunkien kaivonkansia merkitään värikkäillä kalatarroilla. Kalatarrat muistuttavat kidat ammollaan, että katukaivosta roska voi kulkeutua kalan kitaan. Kampanja järjestetään seuraavan kerran 17.–31.8.2026 – tule mukaan!
Roskan paikka ei ole kadulla eikä katukaivossa!
Mahanpuruja muovista -kampanjan kaivonkansitarrat muistuttavat, että katukaivo on roskan reitti lähivesistöön – ja lopulta jopa Itämereen asti.
Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit ja muut pienet roskat katukaivoihin tietämättä, että kaivoihin valuvat hulevedet valuvat lähes kaikkialla suoraan lähimpään vesistöön. Roskaantumisongelmaan liittyykin keskeisesti tiedon puute siitä, miten roskat kulkeutuvat kaupungeista vesistöihin.
Mahanpuruja muovista -kampanjan aikana kaupunkien katukaivoja merkitään värikkäillä tarroilla, jotta ihmiset kiinnittäisivät huomiota roskien kulkureitteihin ja jotta roskaantuminen vähenisi. Tavoitteena on herätellä ohikulkevia ihmisiä pohtimaan oman käyttäytymisensä vaikutusta roskaantumiseen.
Kaivonkansitarrat on valmistettu PVC-vapaasta materiaalista, joka voidaan kierrättää käytön jälkeen metallina.
Mitä roskia katukaivoihin voi päätyä?
Pidä Saaristo Siistinä ry kartoitti kesällä 2022 kaupunkien katukaivoista löytyviä makroroskia suodattimien avulla Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Lähes 80 % löytyneestä roskasta oli muovia. Yleisin katukaivoista löydetty roska oli tupakantumppi, joka lasketaan muovikategoriaan. Tumppien lisäksi katukaivoissa oli ruokapakkausten muovikääreitä, lasinsiruja ja purkkaa.
Katukaivojen roskat olivat kartoituksessa suurimmaksi osaksi kuluttajalähtöisiä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu Itämeren rannoilla vuosittain tehtävissä rantaroskaseurannoissa. Itämeren alueen yleisimpiä rantaroskia ovat tupakantumpit, ruokapakkausten kääreet, kertakäyttöaterimet, muovipullot ja muovikassit.
Mistä vesistöjen roskat ovat peräisin?
Suurin osa Itämeren rantojen roskista on peräisin tavallisilta kansalaisilta. Roskat päätyvät rannoille suoraan ihmisen kädestä tai kulkeutuvat sinne esimerkiksi tuulen, eläinten tai hulevesien mukana.
Järvien ja muiden sisävesien rannoilla ei ole vielä tehty virallista rantaroskaseurantaa. Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -raportoinnin kautta saamat kansalaishavainnot kuitenkin osoittavat, että järvien rannoilta löytyy samantyyppisiä roskia kuin Itämeren rannoilta. Siksi voidaan olettaa, että myös suurin osa järvenrantojen roskista on peräisin tavallisilta kansalaisilta.
Mitä minä voin tehdä Itämeren ja sisävesien roskaantumiselle?
Älä heitä mitään roskaa katukaivoon. Katukaivoihin heitetyt roskat kulkeutuvat hulevesien mukana puhdistamatta lähimpään vesistöön.
Vie roskat aina roskiin. Jos lähin roskis on täynnä, ota roskat mukaasi kotiin tai vie ne toiseen roskikseen. Luontoon hapertumaan heitetty roska pilaa ympäristöämme ja on myös hukkaan heitetty resurssi.
Lajittele kierrätettävät roskat mahdollisimman huolellisesti.
Kun lajittelet roskat, niiden materiaalit saadaan kiertoon ja uusiokäyttöön. Kertakäyttötuotteita kannattaa välttää mahdollisuuksien mukaan. Itselle turhille tavaroille kannattaa etsiä uusi omistaja tai pidempi elinkaari uudessa olomuodossa.
Kerää roskia ja raportoi keräämäsi roskat Siisti Biitsi -sovelluksella.
Yksi vaikuttavin teko roskaantumista vastaan on kerätä roskia. Kun keräät roskia joen, järven tai Itämeren ääreltä, raportoi ne meille Siisti Biitsi(siirryt toiseen palveluun) -ohjelmalle. Raportoimalla autat meitä keräämään seurantatietoa Suomen rantojen roskaisuudesta. Hyödynnämme tietoa vaikuttavassa ympäristökasvatuksessamme ja viestinnässämme, jotta roskien määrä vesistöissä ja muualla luonnossa vähenisi.
Kerro roskien ympäristöhaitoista läheisillesi, jotta tahaton ja tahallinen roskaantuminen vähenisi. Roskaantumisen paras ehkäisijä on ihminen itse. Lisää konkreettisia arjen keinoja löydät Itämeren suojeluvinkeistämme.
Kuva: Jere Harjula
Mahanpuruja muovista -materiaalit ympäristökasvatuksen tueksi
Mahanpuruja muovista -kampanjan ympäristökasvatuksellinen perusesitys on suunniteltu siten, että sen avulla
voi kehittää useita laaja-alaisen osaamisen taitoja. Esityksen voi pitää lyhyenä tietoiskutyyppisenä
päivänavauksena tai oppitunnin avauksena tai sitä voi hyödyntää kokonaisen tai useamman oppitunnin runkona.
Esitys soveltuu erinomaisesti kaikille peruskoulun vuosiluokille 1–9, kun sen sisältöä ja työskentelytapoja
mukautetaan ikätasolle sopivaksi. Sitä voi soveltaa myös nuoremmille ja vanhemmille oppilaille, opiskelijoille,
harrastusryhmille ja jopa työyhteisöille.
Kesto: noin 45 minuuttia. Esityksen voi myös jakaa useampaan oppituntiin ryhmän tarpeista ja mahdollisuuksista
riippuen.
Lataa esitys ja ohjeet tästä:
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mistä kampanja sai alkunsa?
Pidä Saaristo Siistinä ry kehitti Mahanpuruja muovista -kampanjan vuonna 2018 ratkaisuksi Itämeren roskaantumisongelmaan. Yhdistys osallistui Mahanpuruja muovista -kampanjalla Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Meriroskahaaste -kilpailuun, jossa etsittiin ratkaisuja Itämereen päätyvien roskien vähentämiseksi.
Mahanpuruja muovista palkittiin Meriroskahaasteen finaalissa, minkä jälkeen Pidä Saaristo Siistinä ry testasi kampanjan toteuttamista käytännössä yhdessä yhteistyökaupunkien kanssa. Vuodesta 2020 alkaen kaupungit ja kunnat ovat toteuttaneet Mahanpuruja muovista -kampanjaa valmiin kampanjapaketin avulla.
Mahanpuruja muovista -kampanjan kehittämisen ja jatkumisen ovat vuosien aikana mahdollistaneet eri tahot. Ålandsbankenin Itämeriprojekti(siirryt toiseen palveluun) tuki kampanjaa 40 000 € vuonna 2020. Vuosina 2021 ja 2022 kampanja sai 74 500 € rahoituksen ympäristöministeriöltä Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Vuosina 2023 ja 2024 Mahanpuruja muovista -kampanja toteutettiin osana laajaa kansallista PlastLIFE -hanketta, jonka tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä.
Miksi katukaivojen ympärille asennetaan tarrat?
Mahanpuruja muovista -kampanjassa katukaivoja merkitään näyttävillä tarroilla, jotta niistä tulee entistä näkyvämpiä. Kampanja hyödyntää nudging-tekniikkaa eli positiivista vaikuttamista, joka on tutkitusti toimiva tapa saada ihmiset tekemään ympäristölle ystävällisempiä valintoja.
Kaivonkansitarrojen tavoite on pysäyttää ohikulkijat tutkimaan tarraa ja viestiä heille, että kadulle heitetty roska voi päätyä katukaivon kautta lopulta kalan kitaan. Näin ihmiselle annetaan mahdollisuus tehdä ympäristölle ystävällisempiä valintoja – laittamaan roskat mielummin roskiin.
Mistä materiaalista kaivonkansitarra on valmistettu?
Kaivonkansitarrat valmistetaan PVC-vapaasta Aluflor-asfalttitarrasta, joka voidaan kierrättää metallina. Kaivonkansitarroilla on sekä R12- että Pendulum BS7976 -liukkaudenestoluokitukset, joten niiden pinta on karhea ja märälläkin pinnalla kenkä pysyy paikallaan 35 asteen kallistuksella. Valmistajan mukaan tarrat kestävät kovaa kulutusta ja kestävät käytössä jopa 12 kuukauden ajan.
Miksi kampanja kestää vain kaksi viikkoa?
Lyhyellä kampanja-ajalla varmistamme, että kaivonkansitarrat eivät repeydy kampanjan aikana. Osallistuvia kaupunkeja ja kuntia on ohjeistettu seuraamaan tarrojen kuntoa aktiivisesti ja poistamaan tarrat heti, jos repeytymistä tai hajoamista ilmenee esimerkiksi ilkivallan seurauksena.
Pidä Saaristo Siistinä ry on kartoittanut tarrojen kestävyyttä Turussa, jossa ne ovat pysyneet vilkkaalla kävelykadulla hyvässä kunnossa 2–3 kuukauden ajan.
Mitkä ovat Suomen yleisimmät rantaroskat?
Rantaroskaseurannoissa viisi eniten löydettyä roskatyyppiä ovat 1) tupakantumpit, 2) muovi, 3) paperi ja kartonki, 4) metalli sekä 5) lasi ja keramiikka. Tupakantumppi on yleisin merenrannoilta löydetty roska Suomessa ja maailmalla. Seurantatulostemme perusteella tupakantumppi on yleisin roska myös järvien rannoilla.
Ota yhteyttä
Viestinnän asiantuntija
Kiia Palo
040 189 8655 kiia.palo@pssry.fiMahanpuruja muovista -kampanja | Ympäristöprojektit