Tulevaisuutta ei tarvitse ennustaa. Sen voi päättää.
Suomen vesistöluonto on yhteinen kansallisaarteemme. Meri, järvet, joet ja saaristo tarjoavat virkistystä, hyvinvointia ja elinkeinoja sekä mahdollisuuden liikkua vesillä, retkeillä, mökkeillä ja nauttia luonnosta. Vesilläliikkuminen, mökkielämä ja luonnossa virkistyminen ovat olennainen osa suomalaista elämäntapaa ja kulttuuria. Vesistöihin liittyvät taidot, tavat ja perinteet puolestaan perintöä, jonka haluamme siirtää tuleville sukupolville. Näistä huolehtiminen on paitsi luonnon, myös ainutlaatuisen kulttuuriperintömme vaalimista.
Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan päätöksiä, joilla:
Pidetään vastuullinen vesilläliikkuminen helppona
Vesistöjen virkistyskäyttö ja matkailu tarvitsevat ympäristöinfrastruktuuria: jätehuoltoa, käymälöitä, veneiden käymäläjätevesien ja pilssivesien vastaanottoa sekä muita ympäristöpalveluja. Ne ehkäisevät Itämeren ja järvien kuormitusta ja antavat ihmisille mahdollisuuden toimia vesillä ja saaristossa ympäristön kannalta vastuullisella tavalla.
Toimivat ympäristöpalvelut ovat osa luonnon kestävän virkistyskäytön infrastruktuuria. Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2022 periaatepäätöksellään Suomen ensimmäisen kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian(siirryt toiseen palveluun), jonka tavoitteena on vahvistaa lähiluonnossa liikkumisen edellytyksiä ja samalla turvata luonnon kantokyky. Strategiassa tunnistetaan tarve kehittää virkistyskäytön alueita ja palveluita. Myös vesistöjen ympäristöpalvelut tulee nähdä osana tätä kokonaisuutta.
Nykyisellään Suomen vesistöjen ympäristöpalveluiden verkostossa on puutteita. Jätehuollon, käymälöiden ja veneiden jätevesien vastaanottopalveluiden saatavuus vaihtelee alueittain, palveluiden ylläpitovastuut ovat osin epäselviä ja niiden toimintavarmuudessa ja löydettävyydessä on parannettavaa. Palveluverkoston kehittäminen on tärkeää, jotta vastuullinen veneily, vesistöretkeily ja matkailu olisivat mahdollisia kaikkialla Suomessa.
Miten vesistöjen ympäristöpalveluita tulisi kehittää Suomessa?
Ympäristön kannalta vastuullisen valinnan pitää olla helppo. Veneilijöiltä ja muilta vesillä liikkujilta ei voida odottaa vastuullisia valintoja, jos tarvittavat ympäristöpalvelut ovat vaikeasti saavutettavia, huonosti löydettävissä tai muita vaihtoehtoja kalliimpia. Siksi vastuullista veneilyä ja vesistöretkeilyä on tuettava kattavalla, toimivalla ja helposti saavutettavalla ympäristöpalveluverkostolla.
Tunnistetaan vesistöjen ympäristöpalvelut osaksi virkistyskäytön ja kestävän vesistömatkailun perusinfrastruktuuria
Määritellään veneilijöiden ja vesistöretkeilijöiden tarvitsemille ympäristöpalveluille valtakunnallinen vähimmäistaso sekä selkeät järjestämis-, ylläpito- ja rahoitusvastuut.
Turvataan ympäristöpalvelujen pitkäjänteinen rahoitus ja selkeät vastuut
Sovitaan valtion, kuntien ja muiden toimijoiden välisestä vastuunjaosta sekä luodaan pitkäjänteinen rahoitusmalli ympäristöpalveluiden ylläpitoon, kehittämiseen ja uusimiseen. Rahoituksen tulee kattaa myös yleishyödyllisten toimijoiden tuottamat palvelut.
Parannetaan veneiden jätevesien vastaanottopalveluja ja niiden löydettävyyttä
Kartoitetaan veneiden jätevesien vastaanottopisteet koko Suomessa, tunnistetaan palveluverkoston alueelliset puutteet ja luodaan valtakunnallinen, avoin tietokanta vastaanottopisteiden sijainnista, palveluista ja ajantasaisesta toimintatilanteesta.
Edistetään myrkyttömiä pohjanpuhdistusmenetelmiä
Luodaan venesatamille ja muille toimijoille investointituki myrkyttömien veneenpohjien puhdistusmenetelmien sekä niitä tukevan infrastruktuurin hankintaan.
Veneilijät tyhjentävät edelleen käymäläjätevesiä mereen
Pidä Saaristo Siistinä ry:n vuonna 2025 tekemässä selvityksessä nousi esiin, että veneilijät tyhjentävät käymäläjäte- ja pilssivesiä edelleen mereen. Pohjanlahdelle kohdistetun kyselyn vastaajista 81 % oli nähnyt tai kuullut muiden tyhjentävän käymäläjäte- tai pilssivesiä suoraan mereen. Noin kolmannes vastaajista myönsi myös itse toimineensa niin. Heistä 80 % ilmoitti syyksi sen, että imutyhjennysasema on rikki tai niitä on liian harvassa.
Ehkäistään vesistöjen roskaantumista koko Itämeren valuma-alueella
Itämereen kulkeutuu valuma-alueita paitsi rehevöittäviä ravinteita, myös roskaa. Siksi roskaantumisen ehkäisyyn pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota koko valuma-alueella.
Ihmisen toiminnan ja kulutusvalintojen seurauksena Itämereen ja järviimme päätyy monenlaista roskaa. Suurin osa Itämeren ja rantojemme roskista on peräisin maalta ja materiaaliltaan muovia, josta liukenee vesistöihin ympäristön kannalta haitallisia kemikaaleja. Ajan myötä muovi hajoaa vähitellen mikromuoviksi. Roskat kulkeutuvat vesistöihin ja lopulta Itämereen useita reittejä esimerkiksi hulevesien, tuulen, jokien ja eläinten mukana.
Miten Itämeren ja järvien roskaantumista voidaan ehkäistä?
Itämeren, järvien ja muiden vesistöjemme roskaantumista ei voida ratkaista vain siivoamalla. Sitä on ehkäistävä jo sen lähteillä ja estettävä roskien kulkeutuminen vesistöihin esimerkiksi katujen, hulevesiviemäreiden, ojien ja jokien kautta. Samalla ympäristöön jo päätyneitä roskia on poistettava tehokkaasti. Ilman ennaltaehkäiseviä toimia Itämeren ja järviemme roskaantuminen uhkaa jatkua.
Vahvistetaan roskaantumisen ehkäisyä matkailussa ja kaupunkiympäristöissä
Huomioidaan roskaantumisen ehkäisy nykyistä vahvemmin matkailukohteiden jätehuollossa sekä kaupunkiympäristöjen suunnittelussa. Kehitetään ratkaisuja, joilla vähennetään roskien syntymistä ja estetään niiden kulkeutuminen vesistöihin.
Ehkäistään roskien ja mikromuovien päätymistä vesistöihin hulevesien mukana
Varmistetaan uuden yhdyskuntajätevesidirektiivin (EU 2024/3019) kansallisessa toimeenpanossa, että hulevesien mukana kulkeutuvan roskan ja mikromuovien pääsyn ehkäiseminen vesistöihin sisällytetään hulevesien hallinnan tavoitteisiin. Näin roskaantumiseen voidaan puuttua jo kaupunkiympäristössä ennen kuin roskat päätyvät hulevesikaivojen, ojien ja jokien kautta Itämereen ja järviin.
Turvataan roskaantumisen pitkäjänteinen seuranta ja hyödynnetään kansalaistiedettä
Varmistetaan rantojen ja vesistöjen roskaantumisen jatkuva seuranta sekä kytketään laadultaan varmennettu kansalaistiede osaksi virallista ympäristötietoa. Hyödynnetään kerättyä tietoa roskaantumisen ehkäisytoimien suunnittelussa, vaikutusten arvioinnissa ja päätöksenteossa.
Miten rantaroskien seuranta ja kansalaistiede auttavat ehkäisemään vesistöjen roskaantumista?
Pidä Saaristo Siistinä ry ehkäisee Itämeren ja Suomen järvien roskaantumista sekä tuottaa tietoa meren ja sisävesien rantojen roskaantumisesta pitkäjänteisen seurantatyön ja kansalaistieteen avulla.
Paikallisesti rantaroskatietoa voidaan hyödyntää kuntien ja kaupunkien päätöksenteossa. Roskaantumishavainnot auttavat esimerkiksi suunnittelemaan jätehuoltoa, sijoittamaan roska-astioita tarkoituksenmukaisesti ja arvioimaan roskaantumisen ehkäisytoimien vaikutuksia.
Valtakunnallinen rantaroskien seurantatieto tukee laajempia ratkaisuja roskaantumisen ehkäisemiseksi. Yhtenäisesti kerätty tieto auttaa tunnistamaan yleisimpiä roskatyyppejä ja niiden mahdollisia lähteitä. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi tuote- ja pakkauskehityksessä sekä lainsäädännön valmistelussa, jotta roskan syntymistä ja päätymistä luontoon voidaan vähentää jo sen lähteillä.
Mistä Itämeren ja järvien roskat ovat peräisin?
Seurantatiedot ovat osoittaneet, että yleisin roska Itämeren ja maailman rannoilla on tupakantumppi, joista vapautuu ympäristöön mikromuovia ja haitallisia kemikaaleja. Tupakantumpit olivat myös katukaivojen yleisin roska selvityksessä, jonka Pidä Saaristo Siistinä ry toteutti vuonna 2022.
Tällä hetkellä nikotiinipussien määrä seurannoissamme kasvaa. Vuonna 2025 tekemässämme seurannassa ne olivat Aurajoen kolmanneksi yleisin roska – jopa tupakantumppeja yleisempi. Kaikkein yleisin rantaroska Suomessa on edelleen kuluttajalähtöinen muovi.
Pidetään tulevat sukupolvet vesistöjen puolella
Lasten ja nuorten luontosuhde rakentuu omakohtaisista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia tutustua lähiluontoon, Itämereen ja järviin tai osallistua käytännön ympäristötyöhön.
Ajankohtaiset ympäristöongelmat, ilmastonmuutos ja tulevaisuuden epävarmuus voivat herättää nuorissa huolta ja ahdistusta. Tutkimusten mukaan myös nuorten tulevaisuususko on heikentynyt. Siksi ympäristökasvatuksessa on tärkeää tarjota ongelmien käsittelyn rinnalle myönteisiä elämyksiä, onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristön tilaan.
Miten lasten ja nuorten ympäristökasvatusta voidaan vahvistaa?
Pelkkä tieto ympäristöongelmista ei riitä. Lapset ja nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia tutkia ja havainnoida lähiympäristöään, toimia yhdessä yhteisen hyvän eteen ja nähdä oman toimintansa vaikutukset. Käytännönläheinen, eri oppiaineita yhdistävä ympäristökasvatus auttaa ymmärtämään luonnon ja vesistöjen kokonaisuuksia, vahvistaa luontosuhdetta ja tukee lasten ja nuorten uskoa siihen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Vakiinnutetaan käytännönläheinen ympäristökasvatus osaksi koulujen arkea
Pidetään huolta siitä, että mitattavien perustaitojen opetuksen rinnalla peruskoulun opetussuunnitelmaan sisällytetään oppiaineita yhdistävä, ilmiöpohjainen oppiminen. Ilmiöpohjainen oppiminen antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden tutkia lähiympäristöään ja ratkoa ympäristöongelmia käytännössä.
Turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja toimia luonnossa
Vahvistetaan koulujen edellytyksiä järjestää käytännön ympäristötyötä, lähiympäristön havainnointia ja kansalaistieteeseen osallistumista. Hyödynnetään ympäristöjärjestöjen asiantuntemusta ja turvataan koulujen ja järjestöjen välinen pitkäjänteinen yhteistyö. Näin lapset ja nuoret voivat vahvistaa luontosuhdettaan ja saada konkreettisia kokemuksia siitä, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa ympäristön tilaan.
Nuorten tulevaisuususko on heikentynyt Suomessa
Nuorisobarometrin 2025(siirryt toiseen palveluun) mukaan yhä harvempi nuori suhtautuu optimistisesti omaan tulevaisuuteensa. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä asiantuntijaryhmä on nostanut esiin tarpeen vahvistaa nuorten toimijuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa ja nähdä oman toimintansa merkitys ovat tärkeitä tulevaisuususkon vahvistamisessa.
Sinun avullasi vesistöjämme voi odottaa kirkas tulevaisuus
Pidä Saaristo Siistinä ry haluaa olla mukana rakentamassa ratkaisuja, joiden avulla Itämeri, järvet ja muut Suomen vesistöt pysyvät puhtaina ja vastuullinen veneily, vesistöretkeily ja muu virkistyskäyttö ovat mahdollisia myös tulevaisuudessa.
Tähän tarvitaan yhteisiä päätöksiä ja tekoja. Vesistömme tarvitsevat ratkaisuja, joilla vastuullinen vesilläliikkuminen tehdään helpoksi, roskaantumista ehkäistään jo sen lähteillä ja jokaiselle lapselle ja nuorelle annetaan mahdollisuus rakentaa oma suhteensa vesistöihin.
Pidä Saaristo Siistinä ry tarjoaa päätöksenteon tueksi käytännön kokemusta, tutkittua tietoa ja konkreettisia ratkaisuja Suomen meriltä ja järviltä jo vuodesta 1969.