Mahanpuruja muovista – kampanja roskaantumista vastaan
Mahanpuruja muovista -kampanjassa kaupunkien kaivonkansia merkitään värikkäillä kalatarroilla, jotta tietoisuutta roskien lähteistä lisättäisiin ja roskaantuminen vähenisi. Kampanja palaa kaupunkien kaduille jälleen 21.8.–3.9.2023.
Ethän ruoki vesistöjä roskillasi!
Mahanpuruja muovista -kampanja haluaa herätellä ohikulkijoita pohtimaan oman käyttäytymisensä vaikutusta roskaantumiseen. Roskaantumisongelmaan liittyy keskeisesti tiedon puute siitä, miten roskat kulkeutuvat kaupungeista vesistöihin. Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit sadevesikaivoihin tietämättä, että hulevedet johdetaan lähes kaikkialla suoraan puhdistamatta lähimpään vesistöön. Kampanjassa kaupunkien kaivonkansia merkitään värikkäillä tarroilla, jotta tietoisuutta roskien lähteistä lisättäisiin ja roskaantuminen vähenisi.
Bongasitko kalatarran kadulla?
Mahanpuruja muovista -kampanjaa toteutetaan jälleen yli kymmenessä kaupungissa ympäri Suomen. Törmäsitkö tarraan kotikaupungissasi tai lomamatkalla? Nappaa kuva ja jaa se somessa!
Jaamme seuraajiemme kuvia storyssamme läpi kesän. Muista tägätä @pidasaaristosiistina.
#pidäsaaristosiistinä #mahanpurujamuovista #plastlife
Roskat roskiin positiivisen vaikuttamisen kautta
Kampanjassa ihmisiä kannustetaan laittamaan roskat roskiin positiivisen vaikuttamisen kautta, niin kutsutulla nudging-tekniikalla. Katukaivot, roskapisteet ja tuhkikset merkitään hauskoilla väreillä, tarroilla ja kylteillä, jotta niistä tulee entistä näkyvämpiä, mikä kannustaa ihmisiä ympäristöystävällisempään toimintaan.
Kaivonkansien ympärille on suunniteltu erottuvat kalakuvat. Katukaivo on kalan suu, jonne roskat joutuvat hulevesien mukana. Roskapisteisiin liitetyissä teksteissä tai kylteissä havainnollistetaan roskaantumisen ongelmia, esimerkiksi tietoa roskien reiteistä mereen tai konkreettisia vinkkejä, miten jokainen voi vaikuttaa asiaan.
Palkitusta kilpailuideasta vuosittaiseksi kampanjaksi
PSS ry osallistui Mahanpuruja muovista -kampanjaidealla Suomen ympäristökeskuksen järjestämään Meriroskahaaste-kilpailuun keväällä 2018, jonka finaalissa idea palkittiin saman vuoden elokuussa. Kilpailussa etsittiin ratkaisuja, joilla vähennetään Itämereen päätyvien roskien määrää. Kesän 2019 aikana Mahanpuruja muovista -kampanjaa toteutettiin pilottina yhteistyössä eri kaupunkien kanssa. Pilottikauden jälkeen kampanjasta kiinnostuneet kaupungit ja tapahtumat toteuttivat kampanjaa PSS ry:n tarjoaman valmiin konseptin muodossa.
Ålandsbankenin Itämeriprojekti(siirryt toiseen palveluun) tuki Mahanpuruja muovista -kampanjaa 40 000 eurolla vuonna 2020, mikä mahdollisti kampanjan kehittämisen ja jatkumisen tulevinakin vuosina.
Vuosina 2021–2022 Ympäristöministeriö rahoitti Mahanpuruja muovista -kampanjaa 74 564 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Osana hanketta tutkittiin pienimuotoisesti kaupunkiympäristöjen hulevesikaivoihin päätyvää makroroskan määrää ja niiden materiaaleja. Hankkeen raportti Hulevesikaivoihin päätyvät makroroskat kaupunkiympäristössä julkaistiin joulukuussa 2022.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi tarran materiaali on muovia?
Kaivonkansitarrojen materiaali valikoitui muoviksi, koska muut vaihtoehtoiset materiaalit, kuten maalit, olisivat taustaselvitysten mukaan aiheuttaneet muun muassa roskaantumista mikromuovien muodossa tai niiden asennus olisi ollut haastavaa mahdollisen kompastumisvaaran vuoksi.
Valmistajan mukaan tarrat kestävät kulutusta hajoamatta useamman kuukauden ajan. PSS ry on kartoittanut tarrojen kestävyyttä Turussa, jossa ne ovat pysyneet vilkkaalla kadulla hyvässä kunnossa parin kuukauden ajan. Riippuen paikasta ja kiinnityksestä tarrat voivat pysyä pidempäänkin kunnossa.
Koska tarra on muovia, on toki periaatteessa mahdollista, että siitä voi repeytyä irti muovinpalasia. Haluamme varmistaa, ettei minkäänlaista repeytymistä ehdi tapahtua ja siksi kampanja-aika pidetään lyhyenä, noin kahden viikon pituisena. Tarrojen kuntoa seurataan aktiivisesti ja ne poistetaan heti, jos repeytymistä tai hajoamista ilmenee esimerkiksi ilkivallan seurauksena.
Mitä roskia katukaivoihin voi päätyä?
PSS ry kartoitti kesällä 2022 kaupunkien katukaivoista löytyviä roskia Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Kunkin kaupungin muutamaan katukaivoon asennettiin kahden kuukauden ajaksi suodattimet. Kaiken kaikkiaan makroroskaksi lukeutuvia roskia kertyi suodattimiin yhteensä 680 kappaletta. Lähes 80 % löytyneestä roskasta oli muovia.
Yleisin suodattimista löytyvä roskatyyppi oli tupakantumppi, joka lasketaan muovikategoriaan. Tupakantumppien lisäksi suodattimista löytyi ruokapakkausten muovikääreitä, lasinsiruja ja purkkaa, joten suodattimiin päätyneiden roskien voidaan todeta olleen kuluttajien jättämiä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu Itämeren rannoilla tehdyissä rantaroskaseurannoissa, joissa on havaittu, että suurin osa rantojen makroroskista kytkeytyy kertakäyttökulttuuriin. Itämeren alueen yleisimpiä rantaroskia ovat tupakantumppien ja ruokapakkausten kääreiden lisäksi kertakäyttöaterimet, muovipullot ja muovikassit.
Lähteet: PSS ry, HELCOM
Mitkä ovat Suomen yleisimmät rantaroskat?
Rantaroskaseurannoissa viisi eniten löydettyä roskatyyppiä ovat tupakantumpit, muovi, paperi ja kartonki, metalli sekä lasi ja keramiikka. Tupakantumppi on yleisin merenrannoilta löydetty roska Suomessa ja maailmalla.
PSS ry on toteuttanut Suomen virallista rantaroskaseurantaa merenrannoilla vuodesta 2011 alkaen ja vuodesta 2022 alkaen järvien rannoilla. Tätä ennen yhdistys on kerännyt tietoa järvien rantaroskasta kansalaishavaintoihin pohjautuvan Siisti Biitsi -ohjelman(siirryt toiseen palveluun) avulla, ja näiden tulosten perusteella tupakantumppi on yleisin roska myös järvien rannoilla. Rantaroskaseurantojen tuloksia analysoi Suomen ympäristökeskus(siirryt toiseen palveluun), joka hyödyntää tuloksia tutkimustyössään.
Mistä vesistöjen roskat ovat peräisin?
Suurin osa merenrantojen roskista on peräisin tavalliselta kansalaiselta. Rantojen roskaantumisongelma liittyy vahvasti kertakäyttökulttuuriin, sillä tavallisimmat roskatyypit ovat tupakantumpit sekä erilaiset muovit, kuten ruokapakkausten kääreet ja pullonkorkit.
Järvien rantojen roskista ei vielä ole tehty virallista tutkimusta, mutta PSS ry kerää Siisti Biitsi -ohjelman kautta tietoa rantaroskasta kansalaishavaintojen avulla, ja järvien rantojen tulokset ovat yhteneväisiä meren rantojen kanssa. Roskat joutuvat rannoille suoraan roskaamalla tai ne kulkeutuvat sinne esimerkiksi tuulen, eläinten tai sadevesien kuljettamina. Lähteet: Syke, PSS ry, Siisti Biitsi -ohjelma.
Mitä kansalainen voi itse tehdä roskaantumiselle?
Luontoon hapertumaan heitetty roska on hukkaan heitetty resurssi, joten huolehditaan roskat roskiin! Lajitellaan kierrätettävät roskat mahdollisimman huolellisesti. Itselle turhille tavaroille kannattaa etsiä uusi omistaja tai pidempi elinkaari uudessa olomuodossa. Kertakäyttötuotteita kannattaa pyrkiä välttämään mahdollisuuksien mukaan.
Yksi erittäin konkreettinen teko roskaantumista vastaan on järjestää omat Siisti Biitsi -talkoot. Siisti Biitsi -ohjelman tavoitteena on varsinaisen rantojen siivoamisen lisäksi kerätä tietoa rantojen roskaisuudesta.
Ota yhteyttä
