Mahanpuruja muovista

Ethän ruoki vesistöjä roskillasi!

Roskaantumisongelmaan liittyy keskeisesti tiedon puute siitä, miten roskat kulkeutuvat kaupungeista vesistöihin. Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit sadevesikaivoihin tietämättä, että hulevedet johdetaan lähes kaikkialla suoraan puhdistamatta lähimpään vesistöön.

Mahanpuruja muovista -kampanjan aikana kaupunkien katukaivoja merkitään värikkäillä tarroilla, jotta ihmiset kiinnittäisivät huomiota roskien kulkureitteihin ja jotta roskaantuminen vähenisi. Tavoitteena on herätellä ohikulkevia ihmisiä pohtimaan oman käyttäytymisensä vaikutusta roskaantumiseen.

Roskat roskiin positiivisen vaikuttamisen avulla

Mahanpuruja muovista -kampanjassa katukaivoja ja roskiksia merkitään näyttävillä tarroilla, jotta niistä tulee entistä näkyvämpiä. Kampanjassa hyödynnetään niin kutsuttua nudging-tekniikkaa eli positiivista vaikuttamista.

Kaivonkansien ympärille asennetaan näyttävät kalatarrat, joissa katukaivo on kalan suu, jonne kadulle heitetyt roskat ajautuvat sade- ja sulamisvesien kuljettamina. Kaivonkansitarrojen tavoite on pysäyttää ohikulkijat tutkimaan tarraa ja viestiä heille, että kadulle heitetty roska voi päätyä katukaivon kautta lopulta kalan kitaan. Näin ihmiselle annetaan mahdollisuus tehdä ympäristölle ystävällisempiä valintoja – laittamaan roskat mielummin roskiin.

Roskistarroissa kerrotaan Suomen rantojen yleisimmistä roskista ja siten havainnollistetaan roskaantumisongelman laajuutta. Suomen yleisimmät rantaroskat ovat kuluttajalähtöisiä. Rantaroskaseurannoissa viisi eniten löydettyä roskatyyppiä ovat 1) tupakantumpit, 2) muovi, 3) paperi ja kartonki, 4) metalli ja 5) lasi ja keramiikka.

Bongaatko kalatarran kadulla? 🐠

Elokuun lopussa järjestettävä Mahanpuruja muovista -kampanja muistuttaa kadulla kulkijoita siitä, että mikään roska ei kuulu kadulle, katukaivoon eikä luontoon. Kannattaa pitää silmät auki, sillä tänä vuonna kampanja näkyy laajemmin kuin koskaan!

Bongaatko kalatarran kotikaupungissasi tai lomamatkalla? Jaa nappaamasi kuva somessa ja tägää @pidasaaristosiistina kuvaan! Jaamme kuvia storeissamme läpi kesän.

#mahanpurujamuovista #pidäsaaristosiistinä

Ethän ruoki vesistöjä roskillasi! Roskistarrassa kerrotaan Suomen rantojen yleisimmistä roskatyypeistä.

Kalat uivat kaupunkien kaduille muistuttamaan, että roskat eivät kuulu katukaivoon

Katukaivoihin päätyvästä roskasta suurin osa muovia Pidä Saaristo Siistinä ry:n kartoituksessa

Palkitusta kilpailuideasta vuosittaiseksi kampanjaksi

Pidä Saaristo Siistinä ry osallistui Mahanpuruja muovista -kampanjaidealla Suomen ympäristökeskuksen järjestämään Meriroskahaaste-kilpailuun keväällä 2018, jonka finaalissa idea palkittiin saman vuoden elokuussa. Kilpailussa etsittiin ratkaisuja, joilla vähennetään Itämereen päätyvien roskien määrää. Kesän 2019 aikana Mahanpuruja muovista -kampanjaa toteutettiin pilottina yhteistyössä eri kaupunkien kanssa. Pilottikauden jälkeen kampanjasta kiinnostuneet kaupungit ja tapahtumat toteuttivat kampanjaa Pidä Saaristo Siistinä ry:n tarjoaman valmiin konseptin muodossa.

Ålandsbankenin Itämeriprojekti(siirryt toiseen palveluun) tuki Mahanpuruja muovista -kampanjaa 40 000 eurolla vuonna 2020, mikä mahdollisti kampanjan kehittämisen ja jatkumisen tulevinakin vuosina.

Vuosina 2021–2022 Ympäristöministeriö rahoitti Mahanpuruja muovista -kampanjaa 74 564 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Osana hanketta tutkittiin pienimuotoisesti kaupunkiympäristöjen hulevesikaivoihin päätyvää makroroskan määrää ja niiden materiaaleja. Hankkeen raportti Hulevesikaivoihin päätyvät makroroskat kaupunkiympäristössä julkaistiin joulukuussa 2022.

Mahanpuruja muovista -kampanja on vuosina 2023–24 osa laajaa, seitsemänvuotista PlastLIFE -hanketta, jonka tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä.

Hulevesikaivoihin päätyvät makroroskat kaupunkiympäristössä (2022)

Usein kysytyt kysymykset

Mistä materiaalista kaivonkansitarra on valmistettu?

Vuonna 2024 kaivonkansitarrat ovat valmistettu PVC-vapaasta Aluflor-asfalttitarrasta, joka voidaan kierrättää metallina. Uusilla kaivonkansitarroilla on sekä R12- että Pendulum BS7976 -liukkaudenestoluokitukset, joten niiden pinta on karhea ja märälläkin pinnalla kenkä pysyy paikallaan 35 asteen kallistuksella. Valmistajan mukaan tarrat kestävät kovaa kulutusta ja kestävät käytössä jopa 12 kuukauden ajan.

Vuosina 2019–2023 käytössä olleiden tarrojen materiaali on ollut muovia, koska silloiset vaihtoehtoiset materiaalit, kuten maalit, olisivat taustaselvitysten mukaan aiheuttaneet muun muassa roskaantumista mikromuovien muodossa tai niiden asennus olisi ollut haastavaa mahdollisen kompastumisvaaran vuoksi. Pidä Saaristo Siistinä ry on kartoittanut tarrojen kestävyyttä Turussa, jossa ne ovat pysyneet vilkkaalla kadulla hyvässä kunnossa parin kuukauden ajan.

Mahanpuruja muovista -kampanja kestää vain kaksi viikkoa. Näin haluamme varmistaa, ettei minkäänlaista repeytymistä ehdi tapahtua. Tarrojen kuntoa seurataan aktiivisesti ja ne poistetaan heti, jos repeytymistä tai hajoamista ilmenee esimerkiksi ilkivallan seurauksena.

Mitä roskia katukaivoihin voi päätyä?

Pidä Saaristo Siistinä ry kartoitti kesällä 2022 kaupunkien katukaivoista löytyviä roskia Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Kunkin kaupungin muutamaan katukaivoon asennettiin kahden kuukauden ajaksi suodattimet. Kaiken kaikkiaan makroroskaksi lukeutuvia roskia kertyi suodattimiin yhteensä 680 kappaletta. Lähes 80 % löytyneestä roskasta oli muovia.

Yleisin suodattimista löytyvä roskatyyppi oli tupakantumppi, joka lasketaan muovikategoriaan. Tupakantumppien lisäksi suodattimista löytyi ruokapakkausten muovikääreitä, lasinsiruja ja purkkaa, joten suodattimiin päätyneiden roskien voidaan todeta olleen kuluttajien jättämiä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu Itämeren rannoilla tehdyissä rantaroskaseurannoissa, joissa on havaittu, että suurin osa rantojen makroroskista kytkeytyy kertakäyttökulttuuriin. Itämeren alueen yleisimpiä rantaroskia ovat tupakantumppien ja ruokapakkausten kääreiden lisäksi kertakäyttöaterimet, muovipullot ja muovikassit. Lähteet: Pidä Saaristo Siistinä ry, HELCOM

Katukaivoihin päätyvästä roskasta suurin osa muovia PSS ry:n kartoituksessa

Mitkä ovat Suomen yleisimmät rantaroskat?

Rantaroskaseurannoissa viisi eniten löydettyä roskatyyppiä ovat tupakantumpit, muovi, paperi ja kartonki, metalli sekä lasi ja keramiikka. Tupakantumppi on yleisin merenrannoilta löydetty roska Suomessa ja maailmalla.

Pidä Saaristo Siistinä ry on toteuttanut Suomen virallista rantaroskaseurantaa merenrannoilla vuodesta 2011 alkaen ja vuodesta 2022 alkaen järvien rannoilla. Tätä ennen yhdistys on kerännyt tietoa järvien rantaroskasta kansalaishavaintoihin pohjautuvan Siisti Biitsi -ohjelman(siirryt toiseen palveluun) avulla, ja näiden tulosten perusteella tupakantumppi on yleisin roska myös järvien rannoilla. Rantaroskaseurantojen tuloksia analysoi Suomen ympäristökeskus(siirryt toiseen palveluun), joka hyödyntää tuloksia tutkimustyössään.

Lue lisää rantaroskaseurannoista

Mistä vesistöjen roskat ovat peräisin?

Suurin osa merenrantojen roskista on peräisin tavalliselta kansalaiselta. Rantojen roskaantumisongelma liittyy vahvasti kertakäyttökulttuuriin, sillä tavallisimmat roskatyypit ovat tupakantumpit sekä erilaiset muovit, kuten ruokapakkausten kääreet ja pullonkorkit.

Järvien rantojen roskista ei vielä ole tehty virallista tutkimusta, mutta Pidä Saaristo Siistinä y kerää Siisti Biitsi -ohjelman kautta tietoa rantaroskasta kansalaishavaintojen avulla, ja järvien rantojen tulokset ovat yhteneväisiä meren rantojen kanssa. Roskat joutuvat rannoille suoraan roskaamalla tai ne kulkeutuvat sinne esimerkiksi tuulen, eläinten tai sadevesien kuljettamina.

Lähteet: Suomen ympäristökeskus (Syke), Pidä Saaristo Siistinä ry, Siisti Biitsi -ohjelma

Mitä kansalainen voi itse tehdä roskaantumiselle?

Tiesitkö, että Itämereen valuu vettä neljä kertaa Itämerta suuremmalta alueelta? Meillä Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että Itämereen laskee jokia kaikista suurimmista järvistämme aivan valtakunnan huipulta Lapista asti. Siksi jokainen otteestamme lipeävä roska voi päätyä Itämereen esimerkiksi kotikylämme tai -kaupunkimme joen kuljettamana.

Näin vähennät vesistöjen roskaantumista

Vie roskat aina roskiin.
Jos lähin roskis on täynnä, ota roskat mukaasi kotiin tai vie ne toiseen roskikseen. Luontoon hapertumaan heitetty roska pilaa ympäristöämme ja on myös hukkaan heitetty resurssi.
Lajittele kierrätettävät roskat mahdollisimman huolellisesti.
Kun lajittelet roskat, niiden materiaalit saadaan kiertoon ja uusiokäyttöön. Kertakäyttötuotteita kannattaa välttää mahdollisuuksien mukaan. Itselle turhille tavaroille kannattaa etsiä uusi omistaja tai pidempi elinkaari uudessa olomuodossa.
Älä heitä mitään roskaa katukaivoon.
Katukaivoihin heitetyt roskat kulkeutuvat hulevesien mukana puhdistamatta lähimpään vesistöön.
Kerää roskia yksin tai yhdessä, ja raportoi vesistöjen läheisyydestä keräämäsi roskat Siisti Biitsi -sovelluksella.
Yksi vaikuttavin teko roskaantumista vastaan on kerätä roskia. Kun keräät roskia joen, järven tai Itämeren ääreltä, raportoi ne meille Siisti Biitsi -sovelluksella. Raportoimalla autat meitä keräämään seurantatietoa Suomen rantojen roskaisuudesta. Hyödynnämme tietoa vaikuttavassa ympäristökasvatuksessamme ja viestinnässämme, jotta roskien määrä Itämeressä ja muualla luonnossa vähenisi.
Kerro roskien ympäristöhaitoista läheisillesi, jotta tahaton ja tahallinen roskaantuminen vähenisi.