Mahanpuruja muovista on kampanja roskaantumista vastaan

Vuonna 2024 kaivonkansitarrat ovat valmistettu PVC-vapaasta Aluflor-asfalttitarrasta, joka voidaan kierrättää metallina. Uusilla kaivonkansitarroilla on sekä R12- että Pendulum BS7976 -liukkaudenestoluokitukset, joten niiden pinta on karhea ja märälläkin pinnalla kenkä pysyy paikallaan 35 asteen kallistuksella. Valmistajan mukaan tarrat kestävät kovaa kulutusta ja kestävät käytössä jopa 12 kuukauden ajan.

Vuosina 2019–2023 käytössä olleiden tarrojen materiaali on ollut muovia, koska silloiset vaihtoehtoiset materiaalit, kuten maalit, olisivat taustaselvitysten mukaan aiheuttaneet muun muassa roskaantumista mikromuovien muodossa tai niiden asennus olisi ollut haastavaa mahdollisen kompastumisvaaran vuoksi. Pidä Saaristo Siistinä ry on kartoittanut tarrojen kestävyyttä Turussa, jossa ne ovat pysyneet vilkkaalla kadulla hyvässä kunnossa parin kuukauden ajan.

Mahanpuruja muovista -kampanja kestää kaksi viikkoa. Lyhyellä kampanja-ajalla haluamme varmistaa, ettei minkäänlaista repeytymistä ehdi tapahtua. Tarrojen kuntoa seurataan aktiivisesti ja ne poistetaan heti, jos repeytymistä tai hajoamista ilmenee esimerkiksi ilkivallan seurauksena. 

Pidä Saaristo Siistinä ry kartoitti kesällä 2022 kaupunkien katukaivoista löytyviä roskia Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Kunkin kaupungin muutamaan katukaivoon asennettiin kahden kuukauden ajaksi suodattimet. Kaiken kaikkiaan makroroskaksi lukeutuvia roskia kertyi suodattimiin yhteensä 680 kappaletta. Lähes 80 % löytyneestä roskasta oli muovia. 

Yleisin suodattimista löytyvä roskatyyppi oli tupakantumppi, joka lasketaan muovikategoriaan. Tupakantumppien lisäksi suodattimista löytyi ruokapakkausten muovikääreitä, lasinsiruja ja purkkaa, joten suodattimiin päätyneiden roskien voidaan todeta olleen kuluttajien jättämiä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu Itämeren rannoilla tehdyissä rantaroskaseurannoissa, joissa on havaittu, että suurin osa rantojen makroroskista kytkeytyy kertakäyttökulttuuriin. Itämeren alueen yleisimpiä rantaroskia ovat tupakantumppien ja ruokapakkausten kääreiden lisäksi kertakäyttöaterimet, muovipullot ja muovikassit. Lähteet: Pidä Saaristo Siistinä ry, HELCOM 

Suurin osa merenrantojen roskista on peräisin tavalliselta kansalaiselta. Rantojen roskaantumisongelma liittyy vahvasti kertakäyttökulttuuriin, sillä tavallisimmat roskatyypit ovat tupakantumpit sekä erilaiset muovit, kuten ruokapakkausten kääreet ja pullonkorkit. 

Järvien rantojen roskista ei vielä ole tehty virallista tutkimusta, mutta Pidä Saaristo Siistinä y kerää Siisti Biitsi -ohjelman kautta tietoa rantaroskasta kansalaishavaintojen avulla, ja järvien rantojen tulokset ovat yhteneväisiä meren rantojen kanssa. Roskat joutuvat rannoille suoraan roskaamalla tai ne kulkeutuvat sinne esimerkiksi tuulen, eläinten tai sadevesien kuljettamina.

Lähteet: Suomen ympäristökeskus (Syke), Pidä Saaristo Siistinä ry, Siisti Biitsi -ohjelma

Rantaroskaseurannoissa viisi eniten löydettyä roskatyyppiä ovat 1) tupakantumpit, 2) muovi, 3) paperi ja kartonki, 4) metalli sekä 5) lasi ja keramiikka. Tupakantumppi on yleisin merenrannoilta löydetty roska Suomessa ja maailmalla. 

Pidä Saaristo Siistinä ry on toteuttanut Suomen virallista rantaroskaseurantaa merenrannoilla vuodesta 2011 alkaen ja vuodesta 2022 alkaen järvien rannoilla. Tätä ennen yhdistys on kerännyt tietoa järvien rantaroskasta kansalaishavaintoihin pohjautuvan Siisti Biitsi -ohjelman(siirryt toiseen palveluun) avulla, ja näiden tulosten perusteella tupakantumppi on yleisin roska myös järvien rannoilla. Rantaroskaseurantojen tuloksia analysoi Suomen ympäristökeskus(siirryt toiseen palveluun), joka hyödyntää tuloksia tutkimustyössään.

Mahanpuruja muovista -kampanjassa katukaivoja ja roskiksia merkitään näyttävillä tarroilla, jotta niistä tulee entistä näkyvämpiä. Kampanjassa hyödynnetään niin kutsuttua nudging-tekniikkaa eli positiivista vaikuttamista.

Kaivonkansitarrojen tavoite on pysäyttää ohikulkijat tutkimaan tarraa ja viestiä heille, että kadulle heitetty roska voi päätyä katukaivon kautta lopulta kalan kitaan. Näin ihmiselle annetaan mahdollisuus tehdä ympäristölle ystävällisempiä valintoja – laittamaan roskat mielummin roskiin.

Roskistarroissa kerrotaan Suomen rantojen yleisimmistä roskista ja havainnollistetaan siten roskaantumisongelman laajuutta. Suomen yleisimmät rantaroskat ovat kuluttajalähtöisiä. Rantaroskaseurannoissa viisi eniten löydettyä roskatyyppiä ovat 1) tupakantumpit, 2) muovi, 3) paperi ja kartonki, 4) metalli ja 5) lasi ja keramiikka.