Mahanpuruja muovista on kampanja roskaantumista vastaan

Vuonna 2024 kaivonkansitarrat valmistettiin PVC-vapaasta Aluflor-asfalttitarrasta, joka voidaan kierrättää metallina. Uusilla kaivonkansitarroilla on sekä R12- että Pendulum BS7976 -liukkaudenestoluokitukset, joten niiden pinta on karhea ja märälläkin pinnalla kenkä pysyy paikallaan 35 asteen kallistuksella. Valmistajan mukaan tarrat kestävät kovaa kulutusta ja kestävät käytössä jopa 12 kuukauden ajan.

Vuosina 2019–2023 käytössä olleiden tarrojen materiaali on ollut muovia, koska silloiset vaihtoehtoiset materiaalit, kuten maalit, olisivat taustaselvitysten mukaan aiheuttaneet muun muassa roskaantumista mikromuovien muodossa tai niiden asennus olisi ollut haastavaa mahdollisen kompastumisvaaran vuoksi. 

Lyhyellä kampanja-ajalla varmistamme, että kaivonkansitarrat eivät repeydy kampanjan aikana. Osallistuvia kaupunkeja ja kuntia on ohjeistettu seuraamaan tarrojen kuntoa aktiivisesti ja poistamaan tarrat heti, jos repeytymistä tai hajoamista ilmenee esimerkiksi ilkivallan seurauksena. 

Pidä Saaristo Siistinä ry on kartoittanut tarrojen kestävyyttä Turussa, jossa ne ovat pysyneet vilkkaalla kävelykadulla hyvässä kunnossa 2-3 kuukauden ajan.

Pidä Saaristo Siistinä ry kartoitti kesällä 2022 kaupunkien katukaivoista löytyviä roskia suodattimien avulla Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Lähes 80 % löytyneestä roskasta oli muovia. 

Yleisin suodattimista löytyvä roskatyyppi oli tupakantumppi, joka lasketaan muovikategoriaan. Tupakantumppien lisäksi suodattimista löytyi ruokapakkausten muovikääreitä, lasinsiruja ja purkkaa, joten suodattimiin päätyneiden roskien voidaan todeta olleen kuluttajien jättämiä.

Kartoituksen kanssa samansuuntaisia tuloksia on saatu Itämeren rannoilla vuosittain tehtävissä rantaroskaseurannoissa. Rantaroskaseurannoissa on havaittu, että suurin osa rannoilta löytyvistä makroroskista liittyy kertakäyttökulttuuriin. Itämeren alueen yleisimpiä rantaroskia ovat tupakantumpit, ruokapakkausten kääreet, kertakäyttöaterimet, muovipullot ja muovikassit.

Suurin osa merenrantojen roskista on peräisin tavalliselta kansalaiselta. Rantojen roskaantumisongelma liittyy vahvasti kertakäyttökulttuuriin, sillä tavallisimmat roskatyypit ovat tupakantumpit sekä erilaiset muovit, kuten ruokapakkausten kääreet ja pullonkorkit. 

Järvien rantojen roskista ei vielä ole tehty virallista tutkimusta, mutta Pidä Saaristo Siistinä y kerää Siisti Biitsi -ohjelman kautta tietoa rantaroskasta kansalaishavaintojen avulla, ja järvien rantojen tulokset ovat yhteneväisiä meren rantojen kanssa. Roskat joutuvat rannoille suoraan roskaamalla tai ne kulkeutuvat sinne esimerkiksi tuulen, eläinten tai sadevesien kuljettamina.

Rantaroskaseurannoissa viisi eniten löydettyä roskatyyppiä ovat 1) tupakantumpit, 2) muovi, 3) paperi ja kartonki, 4) metalli sekä 5) lasi ja keramiikka. Tupakantumppi on yleisin merenrannoilta löydetty roska Suomessa ja maailmalla.  Seurantatulostemme perusteella tupakantumppi on yleisin roska myös järvien rannoilla.

Pidä Saaristo Siistinä ry on toteuttanut Suomen virallista rantaroskaseurantaa Itämeren rannoilla jo vuodesta 2011 alkaen. Vuodesta 2022 alkaen olemme seuranneet myös järvien rannoilta löytyviä roskia. Tätä ennen yhdistys on kerännyt tietoa järvien rantaroskasta kansalaishavaintoihin pohjautuvassa Siisti Biitsi -ohjelmassa(siirryt toiseen palveluun). Rantaroskaseurantojen tuloksia analysoi Suomen ympäristökeskus (Syke)(siirryt toiseen palveluun), joka hyödyntää tuloksia tutkimustyössään.

Mahanpuruja muovista -kampanjassa katukaivoja ja roskiksia merkitään näyttävillä tarroilla, jotta niistä tulee entistä näkyvämpiä. Kampanjassa hyödynnetään niin kutsuttua nudging-tekniikkaa eli positiivista vaikuttamista.

Kaivonkansitarrojen tavoite on pysäyttää ohikulkijat tutkimaan tarraa ja viestiä heille, että kadulle heitetty roska voi päätyä katukaivon kautta lopulta kalan kitaan. Näin ihmiselle annetaan mahdollisuus tehdä ympäristölle ystävällisempiä valintoja – laittamaan roskat mielummin roskiin.

Roskistarroissa kerrotaan Suomen rantojen yleisimmistä roskista ja havainnollistetaan siten roskaantumisongelman laajuutta. Suomen yleisimmät rantaroskat ovat kuluttajalähtöisiä. Rantaroskaseurannoissa viisi eniten löydettyä roskatyyppiä ovat 1) tupakantumpit, 2) muovi, 3) paperi ja kartonki, 4) metalli ja 5) lasi ja keramiikka.