Tupakantumppien myrkyt – vain pisara meressä?
Tupakantumpit, nikotiinipussit ja muut pienet roskat eivät kuulu meriin tai järviin. Millaiset vaikutukset tumpilla on vesistöissä?
Tumpit ovat yleisin roskatyyppi maailman merillä ja rannoilla. Ne ovat myös Itämeren ja Suomen yleisin roska – järviä, jokia ja muita vesistöjä unohtamatta. Tupakantumpin heittäminen muualle kuin roskikseen on niin pieni teko, ettei sen vaikutuksia ympäristöön välttämättä tule ajatelleeksi. Yhdellä pienellä tupakantumpilla on kuitenkin suuri vaikutus.
Voi olla vaikea hahmottaa, kuinka paljon vettä maapallolla on ja kuinka suuren uhan tupakantumpit muodostavat
vesistöillemme. Jotta asiat saisivat oikeat mittasuhteet, tutustu tähän faktaan: yksi tupakantumppi saastuttaa 40 litraa vettä ympärillään.
Tupakantumpit ovat järvien ja merten yleisin roskatyyppi. Mieti, miten korkeiksi luvut nousevat, kun kaikkien
tupakantumppien saastuttama vesimäärä lasketaan yhteen. Ajattele tupakantumppien aiheuttamaa saastetta vesistöjen versiona ilmansaasteista. Kun myrkyt ovat vuotaneet veteen, ne soluttautuvat järvien ja merten joka sopukkaan.
Haitallisia muoveja ja kemikaaleja
Tupakantumppien vaikutukset kaloihin, muihin merieliöihin ja vedenlaatuun on ympäristöongelma, jota tavallisen kansalaisen voi olla vaikea nähdä. Tupakantumpit saastuttavat vesistöjä kahdella tavalla:
- Tumppien filtterien sisältämä muovi hajoaa ajan saatossa mikromuoviksi ja vahingoittaa kaloja ja ympäristöä.
- Tumppien sisältämät kemikaalit saastuttavat pohja-, järvi- ja merivesiä.
Suomessa kaupunkien rannoilta löytyy keskimäärin 300 tupakantumppia 100 metrillä. Tumpit päätyvät vesistöihin esimerkiksi rannoilta ja hulevesikaivoista, mutta ne voivat päätyä vahingoittamaan vesistöjämme myös muita reittejä pitkin. Kun tumppi hajoaa, siitä jää jäljelle muutakin kuin selluloosa-asetaattia eli filtterissä olevaa muovia.
Tumpista vuotaa luontoon runsaasti myrkkyjä, kuten nikotiinia, tervaa, raskasmetalleja ja muita kemikaaleja, jotka voivat imeytyä pohjavesiin tai suoraan järvi- tai meriveteen. Nämä myrkyt ovat hengenvaarallisia kaloille, vesieläimille ja -eliöille sekä myrkyllisiä makean ja suolaisen veden ekosysteemeille. Tupakka sisältää noin 4000 kemikaalia, joista n. 100–200 on ihmisille haitallisia. Monet eläimet erehtyvät syömään tumppeja, jolloin kemikaalit imeytyvät niihin tai ne voivat
Tupakantumpin hajoaminen voi kestää olosuhteista riippuen jopa 10–15 vuotta, joten kyse on hyvin pitkäaikaisesta ympäristöongelmasta. Muovia sisältävä tumppi on siis haitallinen ja pitkäikäinen roska, josta irtoaa luontoon siihen sitoutuneita erittäin vaarallisia aineita.
Noin yksi kolmesta tupakantumpista päätyy kadulle
Jopa yksi kolmesta tupakantumpista päätyy kadulle. Teko vaikuttaa pieneltä, mutta haittavaikutukset ovat valtavat, kun tupakantumppeja heitetään jatkuvasti ympäristöön. Jos ympäristö on jo valmiiksi täynnä
tupakantumppeja, tumppaaja voi ajatella roskaamisen olevan yleisesti hyväksyttyä.
Muovi ei katoa mihinkään
Oletko koskaan miettinyt, mistä tupakantumppi on tehty? Tumppi on käytännössä savukkeen filtteri. Sen tehtävä on suodattaa tupakansavun sisältämiä hiukkasia ja aineita, kuten tervaa, nikotiinia ja häkää.
Entä oletko koskaan miettinyt, mitä puuvillainen, kuitumainen materiaali filtterin sisällä on? Vastaus saattaa yllättää. Se on valmistettu biomuovista, jota kutsutaan selluloosa-asetaatiksi. Kun ajattelet muovia, ajattelet todennäköisesti kovaa tai kiiltävää materiaalia – kertakäyttöisiä ruokailuvälineitä, kyniä ja vesipulloja. Muovi ei tule välttämättä ensimmäisenä mieleen tupakantumppia katsoessa.
Muovityyppejä on kuitenkin paljon, ja ne kaikki hajoavat eri vauhdilla. Esimerkiksi jotkin selluloosa-asetaatit hajoavat muutamassa kuukaudessa, kun taas muovipusseissa käytettyjen muovien hajoaminen kestää jopa 500 vuotta.
Vaikka juuri tupakantumppien myrkyt saastuttavat vesistöjä, niiden sisältämän muovin haitallista vaikutusta ei
pidä unohtaa. Eräässä tutkimuksessa puolet tutkituista kaloista, valaista ja delfiineistä piti muovia ruokana. Kaikilla tutkituilla eläimillä oli mikromuovia ruoansulatusjärjestelmässään. Emme toivo tätä kohtaloa kaloille ja äyriäisille, emmekä toivo mikromuovin päätyvän lautasillemme.
Haluatko auttaa meitä pitämään tumpit pois Suomen rannoilta ja vesistöistä?
Suomi on tuhansien järvien maa, ja meillä on tuhansien kilometrien verran rantaviivaa ja kauniita järvi- ja merimaisemia. Voit auttaa meitä ympäristön siivoamisessa, olitpa sitten tupakoija tai et. Tutustu Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on siivota Itämeren, järvien ja jokien rantoja.
Ranskalainen teemapuisto keksi erittäin luovan tavan siivota tupakantumppeja
Ihmiset eivät ole järin hyviä tupakantumppien keräämisessä. Sen huomaa vilkaisemalla ympärilleen kadulla, rannalla tai luonnossa. Tupakantumppeja on kaikkialla. Kun ranskalainen teemapuisto Puy de Fou halusi päästä eroon roskista, he käyttivät luovuutta löytääkseen täydelliset työntekijät tehtävään. Puisto palkkasi kuusi varista uuteen siivoustiimiinsä!
Kyllä, luit oikein: variksia. Linnut on koulutettu poimimaan tupakantumppeja ja muita asiakkaiden puistoon heittämiä roskia sekä hävittämään ne asianmukaisesti. Palkkakuitin sijaan varikset palkitaan pienellä herkulla aina, kun ne keräävät roskan.
Linnut ovat nimeltään Boubou, Bamboo, Bill, Black, Bricole ja Baco ja ne ovat työskennelleet teemapuistossa vuodesta 2018. Linnut on kouluttanut Christophe Gaborit, joka toimii puistossa haukkojen kasvattajana. Kouluttaessaan lintuja esiintymään puiston asiakkaille hän keksi ajatuksen variksista taistelussa roskia vastaan. Roskia keräävillä linnuilla on myös toinen tehtävä: vaikuttaa vierailijoiden asenteisiin roskaamista kohtaan. Tiimin “jalkautumisesta” lähtien hanke on ollut suuri menestys.
Vaikka varisten käyttö toimii ranskalaisessa teemapuistossa, olisi niiden käyttö kaikkien tupakantumppien keräämisessä melkoinen tehtävä. Siksi onkin parempi, että opimme keräämään tupakantumppimme itse. Tai mikä vielä parempaa, olemaan heittämättä niitä alun perinkään.
