Vesiretkeilykulttuurin tallentaminen on kulttuurillisesti arvokasta, koska vesireitit ovat aina olleet tärkeitä vesikulkuteitä kuljetuksen, ravinnon ja virkistyksen takia. Samalla tulee taltioiduksi paikallista kulttuuria ja myös vuosisataista tärkeää osaa suomalaista kansanperinnettä eli talkootyön tärkeyttä retkisatamaverkoston rakentamisessa ja yhteiskunnan eri osa-alueilla.

AIKU Aineeton kulttuuriperintö -teemahankkeessa digitoitiin Pidä Saaristo Siistinä ry:n Savonlinnan toimistossa säilytetyt valokuvat ja lehtileikkeet 1980–2000-luvuilta. Valokuvat kertovat ainutlaatuisen retkisatamaverkoston rakentamisesta talkoilla Päijänteellä ja Saimaalla.

Projektin tarkoitus ja saavutukset

Pidä Saaristo Siistinä ry:n Savonlinnan toimistossa säilytettäviä retkisatamaverkoston rakentamiseen liittyviä valokuvia, lehtileikkeitä ja materiaalia on erityisen paljon 80- ja 90-luvuilta sekä vuosituhannen alusta. Pitkään varastossa säilytetty arvokas historiallinen ja mielenkiintoinen arkisto oli vaarassa haurastua sekä haalistua, joten nyt oli korkea aika tehdä sähköinen taltiointi. Tätä historiatietoa ei ole dokumentoitu muualle eikä muille formaateille.

AIKU-hankkeen avulla valokuvat, diat, negatiivit, lehtileikkeet sekä muu retkisatamaverkoston perustamiseen liittyvä paperinen arkisto tallennettiin sähköiseen muotoon. Arkiston tallennuksen jälkeen kuvia esiteltiin digitaalisessa kuvagalleriassa 1.12.2023–31.8.2024, jotta kuvien taustoilla olevia tarinoita saatiin kerättyä talteen.

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Aineeton kulttuuriperintö (AIKU) -hankkeen rahoittajat ovat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja SavonLuotsi Leader ry(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Eco-Ship-hankkeen tavoitteena on kehittää ympäristöystävällisen veneilyn koulutuskonsepti. Konseptin avulla nuoret vesilläliikkujat oppivat veneilystä Itämerellä.

Pidä Saaristo Siistinä ry järjesti kesällä 2022 yhdessä Gdansk Sport Centerin ja Klaipeda Universityn kanssa Eco-Ship-koulutuksen, jossa koulutettiin 15–29-vuotiaita nuoria veneilyn ympäristötoimijoiksi. Ajatuksena on, että nuoret ympäristötoimijat voivat jakaa osaamistaan esimerkiksi omissa seuroissaan.

Kaksi viikkoa kestäviä koulutuspurjehduksia historiallisella purjelaivalla STS General Zaruskilla(siirryt toiseen palveluun) oli kesällä kaksi, ja molempiin osallistui 15 nuorta Suomesta, Puolasta ja Liettuasta.

Projektin tarkoitus ja saavutukset

Eco-Ship-hankkeen tavoitteena on kehittää ympäristöystävällisen veneilyn koulutuskonsepti.
Konseptin avulla nuoret vesilläliikkujat oppivat veneilystä Itämerellä. Hankkeessa tuotetut materiaalit ja koulutuskonsepti perustuvat muun muassa kesällä 2022 järjestettyjen koulutuspurjehdusten kokemuksiin
ja osallistujien palautteisiin.

Koulutusmateriaalina käytetään Baltic Sailor Catalogia, joka on koostettu yhdessä muiden hankepartnerien kanssa. Katalogi sisältää tietoa veneilystä, Itämerestä ja vesilläliikkujan ympäristöteoista sekä valmiita ohjeistuksia opetustyöpajoihin samoilla teemoilla. Vaikka koulutusmateriaali on alun perin kohdistettu nuorille, se soveltuu myös aikuisten ohjaamiseen ja kouluttamiseen.

Baltic Sailor Catalog -koulutusmateriaali (web)

Baltic Sailor Catalog -koulutusmateriaali (tulostettava)

Koulutuspurjehdukset Itämeren aalloilla kesällä 2022

Eco-Ship-koulutukset järjestettiin 8.–31.7. ja 6.–14.8.2022. Niissä osallistujat purjehtivat STS General Zaruskilla Puolasta Suomeen ja takaisin lähtösatamaan. Koulutuksen jälkeen osallistujilla on pätevyys toimia veneilyn ympäristöasiantuntijana (Environmental Officer) ja he voivat jakaa ympäristötietoutta esimerkiksi omissa seuroissaan.

Koulutus tarjosi osallistujille ikimuistoisen mahdollisuuden kehittyä purjeveneen miehistön jäseninä sekä monipuolistaa käytännön kautta ympäristöosaamistaan Itämereen ja veneilyyn liittyvien aiheiden parissa.

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Eco-Ship-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry, Gdansk Sport Center ja Klaipedan yliopisto. ”ECO-SHIP – environmental and maritime education of youth” -hanke sai rahoituksen EU:n Erasmus+-ohjelmasta. Hanke alkoi joulukuussa 2021 ja päättyi marraskuussa 2023.

Projektin numero: 2021-1-PL01-KA220-YOU-000029718.

Saimaan retkisatamarakenteiden kunnostuksen ja perusparannuksen valmistushankkeen rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto. Rahoituslähde on Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen-määräraha.

Valmisteluhankkeeseen osallistuu kuntia ja kaupunkeja, jotka haluavat kehittää ja kunnostaa retkisatamiaan. Hankkeessa kartoitetaan mukana olevien kuntien ja kaupunkien retkisatamien nykytilanne, suunnitellaan toimenpiteet kohteittain ja laaditaan toteutuksen aikataulut ja kustannusarvio. 

Valmisteluhankkeen kesto on 1.5.-31.12.2021. Valmisteluhankkeessa ovat mukana Mikkeli, Juva, Puumala, Sulkava, Savonlinna ja Pidä Saaristo Siistinä ry. Hankkeen toteuttaja on Pidä Saaristo Siistinä ry.

Saimaan uudelle huoltoalus Roope-Saimaalle perustettiin keväällä 2020 uusi kotisatama Puumalaan. Saimaan huoltoalue jaetaan kahteen eri osaan siten, että Puumalaan sijoitettava alus huoltaa jatkossa retkisatamakohteet Puumalasta etelään ja Savonlinnan kotisatamasta operoidaan toisella aluksella Savonlinnan lähialueen huoltokohteet.

Puumalassa ei olllut valmiina aluetta tai varikkoa, joka jo soveltuisi huoltoaluksen kotisatamaksi. Yhteistyössä Puumalan kunnan ja paikallisten yrittäjien kanssa rakennettiin kotisatamatoimintaa tukevat rakenteet ja laitteet kunnan vuokraamalle alueelle Palorantaan.

Projektin tarkoitus ja saavutukset

Hankkeen avulla kotisatamaksi perustettavalle alueelle hankitaan kaksi merikonttia, joiden väliin rakennetaan varastoksi katos. Kontit ja katos toimivat huolto- ja varaosatarvikkeiden varastotiloina. Näillä hankinnoilla varmistetaan, että alue pysyy siistinä ja tarvikkeet ovat turvallisesti ja ympäristöystävällisesti suojatuissa tiloissa. Alueelle sijoitetaan myös keräysastiat metallille, lasille ja puulle.

Rantaan rakennetaan aallonmurtajan sivuun laituri, johon huoltoalus voi turvallisesti rantautua ja kiinnittyä sekä tehdä lastin lastaus ja purku.

Hankkeen tulokset palvelevat Vuoksen vesistöalueella laajasti niin paikallisia kuin matkailijoitakin. Uskomme, että hankkeen vaikutukset tulevat olemaan alueen imagolle positiiviset. Ilman erillistä projektirahoitusta tämä kotisataman perustaminen ns. kerralla ei olisi ollut mahdollista.

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Hanke toteuttaa Veej’jakaja ry:n kehittämisstrategian painopistettä 1. Maaseutuasumisen edistäminen sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 alatoimenpidettä 7.5 Vapaa-aika ja matkailuinvestoinnit.

Pidä Saaristo Siistinä ry sijoittaa Etelä-Saimaalle kaksi uutta kelluvaa imutyhjennyslaitetta veneilijöiden käyttöön. Imutyhjennyslaitteet sijoitetaan Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistamien Ruuhon ja Satamon saarten läheisyyteen vanhojen ja huonokuntoisten imutyhjennyslaitteiden tilalle. Laitteet sijoitetaan paikoilleen ja veneilijöiden käyttöön toukokuun 2020 aikana. 

Projektin tarkoitus ja saavutukset

Septiverkosto kuntoon -hankkeen tavoitteena oli hankkia kaksi uutta ja nykyaikaista veneiden käymäläjätteen imutyhjennyslaitteistoa eteläisen Saimaan alueelle. Näin Saimaan imutyhjennysverkoston vastaanottokapasiteetti kasvaa merkittävästi. Uudistuksilla varmistetaan, että Pidä Saaristo Siistinä ry:n imutyhjennyslaiteverkosto on veneilijöiden käytössä jatkossakin.

Uusiin imutyhjennyslaitteisiin tullaan asentamaan myös säiliön täyttymistä vahtiva sensori, jonka avulla täyttymisastetta voidaan seurata mantereelta ja tyhjennys ajoittaa siten, että se on logistisesti ja laitteen käytettävyyden kannalta optimaalisinta. Samaan aikaan tyhjennys on ympäristöystävällistä, kun vältytään turhilta tarkastuskäynneiltä.

Sensorin lisäksi laitteisiin tullaan asentamaan käyttö/kävijälaskurit, jotta saadaan konkreettisia lukuja imutyhjennyslaitteiden käyttäjämääristä. Tällä hetkellä määristä pystytään antamaan vain karkeita arvioita.

Hanke on kaksivuotinen (2019-2020) ja se edistää vesiympäristön suojelua sekä parantaa matkailun ja vesillä liikkumisen ympäristöystävällistä kehittymistä, se viestii myös imagollisesti ympäristömyönteisestä ja aikaansa seuraavasta seutukunnasta. Vain riittävän kattavaa ja toimivaa verkostoa hyväksikäyttäen veneilijällä on mahdollisuus toimia käymäläjätevesien osalta vesillä oikein, turvallisesti ja lainmukaisesti.

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Imutyhjennyslaitteiden hankinnat mahdollisti EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitteinen Septiverkosto kuntoon (SeVeKu) -hanke. Imutyhjennyslaitteet valmisti tarjouskilpailun voittanut suomalainen Oy HL-Metal Ab. 

Pidä Saaristo Siistinä ry oli mukana BATSECO-BOAT-projektissa vuosina 2018–2020. Tavoitteena oli parantaa huviveneiden käymäläjätteen vastaanottoverkostoa koko keskisen Itämeren alueella, aina Viron rannikolta Suomen ja Ruotsin saaristojen suosituimmille veneilyreiteille. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli löytää käyttäjäystävällisimmät sekä kustannustehokkaimmat ratkaisut käymäläjätteen keräämiseen ja keruuverkoston ylläpitoon. 

Taustaa

Vaikka käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin Suomessa jo vuonna 2005, Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n vuonna 2016 toteuttaman tutkimuksen mukaan melkein 50 prosenttia veneilijöistä tyhjensi käymäläjätteensä vähintään satunnaisesti suoraan mereen. Syyksi mainittiin useimmiten tyhjennyspaikkojen puutteellinen määrä tai laitteiden huono käytettävyys.

Näihin haasteisiin BATSECO-BOAT projekti pyrki osaltaan vastaamaan. Huviveneiden jätevesien keräyspisteiden lisääminen ehkäisee osaltaan Itämeren rehevöitymistä sekä parantaa myös palvelutasoa saariston satamissa ja tuo näin myös myönteisiä vaikutuksia saaristomatkailuun.

Projektin saavutukset

BATSECO-BOAT hankkeen keskeisimpänä saavutuksena hankittiin kaikkiaan 11 uutta imutyhjennyslaitetta, joista kaksi sijoitettiin Ruotsin Norrtäljeen, viisi Saaristomerelle sekä neljä Viron pohjoiselle rannikkoalueelle. Lisäksi Suomessa peruskorjattiin yhdeksän vanhempaa Septikon-imutyhjennyslaitetta, joiden toivotaan kestävän käytössä vielä vuosikymmenen ajan. Kaikkiaan käymäläjätteen vastaanottoverkostoa parannettiin 20 eri kohteessa, mikä on kaksi enemmän kuin alkujaan suunniteltiin.

Konkreettisten investointien lisäksi hanke tuotti myös uutta hyödyllistä tietoa muun muassa huviveneiden liikkeistä saaristossa ja huviveneistä kerätyn jäteveden kemiallisesta koostumuksesta sekä käytännön ohjeita vastaavanlaisia investointeja suunnitteleville.

Kaikki hankkeen julkaisemat raportit ovat vapaasti saatavilla Batsecon hankesivuilla(siirryt toiseen palveluun).

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Kolmevuotista BATSECO-BOAT -projektia koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus, ja hankekumppanit olivat:

• Suomessa Pidä Saaristo Siistinä ry
• Ruotsissa Ecoloop AB, Campus Roslagen ja Norrtäljen kunta
• Virossa Hoia Eesti Merd eli Keep the Estonian Sea Tidy ja Viimsin kunta

BATSECO-BOAT -projektia toteutettiin vuosina 2018-2020 ja sen rahoitti EU:n aluekehitysrahaston Central Baltic Interreg -rahoitusohjelma. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 1,48 miljoonaa euroa, josta ERDF-rahoituksen osuus oli 1,14 miljoonaa euroa ja partnereiden osuus 0,34 miljoonaa euroa. Hankkeen suomalaiset partnerit saivat omarahoitusosuuteensa kattamiseen valtion vastinrahoitusta 0,12 miljoonaa euroa.

COMPLETE on koko Itämeren alueen kattava projekti, jossa keskityttiin tutkimaan, miten veneily ja laivaliikenne vaikuttavat vieraslajien leviämiseen. Pidä Saaristo Siistinä ry oli mukana projektissa vapaa-ajan veneilyn ympäristövaikutusten asiantuntijana, ja yhdistyksen osalta toimet keskittyivät biofoulingin eli päällyskasvuston seurantaan veneilyssä. Yhdistyksen rooli projektissa on luontevaa jatkoa yhdistyksen tekemälle pohjatyölle CHANGE-projektissa.

Projektin tarkoitus

Projektin aikana kehitetään uusi seuranta- ja testausjärjestelmä yhdessä mukana olevien tutkimuslaitosten kanssa. Projektin tavoitteet ovat suorassa yhteydessä kansainvälisten sopimusten edellyttämiin toimiin laivaliikenteen ympäristövastuun parantamiseksi sekä vieraslajien leviämisen hillitsemiseksi.

COMPLETEssa ongelmaan tartutaan laivojen painolastivesien paremman hallinnan sekä päällyskasvuston leviämisen seurantametodien kehittämisen kautta. Projektin pääkohderyhmiä ovat kansalliset ministeriöt, liikenne- ja ympäristövirastot, laivateollisuus sekä tähän liittyvät sidosryhmät, satamat sekä rannikkokaupungit, telakat, veneilyseurat ja pienvenesatamat sekä HELCOM.

Pidä Saaristo Siistinä ry:n tehtävänä COMPLETE-hankkeessa oli kehittää testimetodi selvittämään, miten paljon vapaa-ajan veneily ja venetrailerit vaikuttavat vieraslajien liikkuvuuteen ja levinneisyyteen Itämerellä. Pienveneilyn osuudesta ongelmaan ei toistaiseksi ole tietoa saatavilla. 

Metodin tulee olla tarpeeksi kustannustehokas ja yksinkertainen, jotta venesatama- ja telakkatoimijat voivat itsenäisesti ottaa näytteitä, mutta samalla tarpeeksi kattava, jotta tulokset ovat tieteellisesti hyödynnettävissä. Kehitystyötä tehdään siis yhdessä molempien osapuolien kanssa, ja Pidä Saaristo Siistinä ry toimii tässä yhdistävänä tekijänä.

Julkaisut

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

COMPLETE-hankkeen rahoitti Interreg Baltic Sea Region -ohjelma. Projekti alkoi 1.10.2017 ja päättyi 31.3.2021. Projektin jatko-osa COMPLETE PLUS alkoi 1.4.2021 ja päättyi 1.12.2021. Lisätietoa projektin nettisivuilla: www.balticcomplete.com(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

SaaRa on saariston matkailukohteiden ravinnekierrätystä edistävä projekti, jonka tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen sekä syntyneen biojätteen paikallinen hyödyntäminen saaristossa.

Ruokahävikkiä syntyy matkailussa

Tällä hetkellä Saaristomeren ravintolakohteissa syntyvä ruokahävikki joutuu sekajätteeseen. Saaristomeren kasvavat matkailijamäärät lisäävät ennestään alueen ruokahävikkiä, jolla on sekä suoria että välillisiä rehevöitymisvaikutuksia. 

Ongelma on olennainen myös huviveneissä, joissa valmius jätteiden lajitteluun puuttuu. 

Projektin tavoitteena on vähentää ruokahävikin syntyä, edistää kompostointimahdollisuuksia, tehostaa palveluketjua, selvittää ruokahävikin tuotteistusmahdollisuuksia sekä motivoida veneilijöitä biojätteen lajitteluun.

Vähemmän kuljetettavaa jätettä

Biojätteen paikallinen kierrättäminen vähentäisi myös mantereelle kuljetettavan jätteen määrään. PSS ry:n osuus projektissa keskittyy viestintään etenkin veneilijöiden suuntaan, sekä selvittämään ja parantamaan valmiutta biojätteen keräämiseen veneissä.

SaaRan projektipartnereita ovat Turun yliopiston Brahea-keskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry. Projektia toteutetaan 1.11.2017– 31.10.2019 välisenä aikana Nauvon, Seilin, Örön sekä eteläisen Jurmon matkailukohteissa ja vierasvenesatamissa.

SaaRa on yksi hallituksen ravinnekierrätysohjelman kärkihankkeista, ja se rahoitetaan ympäristöministeriön RaKi-ohjelmasta.

SaaRan sivut: www.annospuhtaampaa.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tietoa Itämeren roskaantumisesta on verrattain vähän ja se on erittäin hajanaisesti saatavilla. Nyt aiheesta on koottu sekä tiedollisesti että visuaalisesti kiinnostava tietoteos Roskapostia – Kansalaisen tietokirja meren roskaantumisesta (2017).  

Itämeren ja Suomen merialueen roskaantumisen asiantuntijoiden laatima Roskapostia – kansalaisen tietokirja meren roskaantumisesta tarjoaa lukijalle ajantasaisen tietopaketin roskaantumisen tilasta sekä Itämeren herkän ekosysteemin erikoispiirteistä. 

Kirja kuvaa roskaantumisen haittavaikutuksia niin meren eliöstön kuin kansalaisen näkökulmasta ja antaa työkaluja, joilla tilannetta voi parantaa.

Roskapostia-kirjalle saatiin 20 000 euron rahoitus Ålandsbankenin Itämeri-hankkeelta. Ålandsbanken haluaa Itämeri-hankkeellaan kannustaa Itämeren tilan parantamiseen johtavia toimia tarjoamalla rahoitusta Itämeren suojeluprojekteille.

Kirjan kirjoittajat ovat Pidä Saaristo Siistinä ry:stä Hanna Haaksi ja Jenny Gustafsson sekä erikoistutkijat Outi Setälä ja Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

BLASTIC on Itämerta ympäröivien maiden yhteinen EU-projekti, jota toteutettiin vuosina 2016–2018. Projektissa selvitettiin, mistä lähteistä ja mitä reittejä pitkin roskat, erityisesti muoviroskat, ajautuvat kaupungeista Itämereen. 

Projektin tarkoitus ja saavutukset

Tutkimusten mukaan yli 80 % merten roskasta on peräisin maalähteistä. Esimerkiksi kaupunkien läpi kulkevat joet ovat yksi merkittävä meriroskan kulkureitti.

BLASTIC-projektissa käytettiin erilaisia menetelmiä meren muoviroskan tärkeimpien lähteiden ja reittien kartoittamiseen sekä jokien ja rannikkovesien roskien tarkkailuun. Menetelmiä sovellettiin neljällä kaupunkialueella, ja Suomessa pilottialueena toimi Turun kaupunki. 

Projektin tuloksena luotiin kunnille yleiset ohjeet, joissa luetellaan muun muassa roskien tärkeimmät lähteet kaupunkialueilla sekä annetaan neuvoja roskaantumisen ennaltaehkäisyyn. 

Tärkeä osa BLASTICia on yhteinen tietopankki, blastic.eu(siirryt toiseen palveluun) -verkkosivusto, jonne on koottu kattavasti tietoa meriroskasta, sen vaikutuksista ja kulkeutumisreiteistä sekä projektin aikana syntyneitä ”tiekarttoja” kuntien käyttöön.

Jokien roskaa mitattiin puomien avulla

BLASTICin ensimmäiset jokien kautta kulkevan roskan monitorointiseurannat toteutettiin kesällä 2017 pilottikaupungeissa. Moni saattoikin huomata Turun Aurajoessa puomit, joilla kokeiluhenkisesti selvitettiin jokeen päätyvän roskan määrää ja laatua.

Kaksi puomia asetettiin joen ylä- ja alajuoksulle Down by the Laituri -kaupunkifestivaalin aikoihin, koska roskaantuminen kulminoituu tunnetusti suurien yleisötapahtumien yhteydessä. Tuolloin jo alustavat tulokset kertoivat tuttua tarinaa: muovia, oluttölkkejä ja lasipulloja löytyi puomeista heti ensimmäisen illan jälkeen. 

Puomien läheisyyteen rannalle oli pystytetty merten roskaantumisen reiteistä ja lähteistä kertovat infotaulut. Monitoroinnin pääideana oli nostaa esille Itämeren roskaantumisongelmaa ja herätellä kaupunkilaisia roskaantumisongelmaan. 

Lokakuussa 2017 BLASTIC oli edustettuna kansainvälisessä Our Ocean -konferenssissa. Vuodesta 2014 lähtien järjestetty suurtapahtuma kutsuu paikalle maailman päättäjiä sitoutumaan vahvaan yhteistyöhön merialueiden ongelmien ratkomiseksi. Maltalla järjestettyä tapahtumaa isännöi Euroopan Unioni. Tapahtuman pääaiheina olivat lukuisat globaalit ongelmat kuten merien roskaantuminen, kestävä kalastus, suojelualueet, ilmastonmuutos, kestävä talous sekä meriturvallisuus.

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

BLASTIC -hankkeen pääpartnerina toimi ruotsalainen Håll Sverige Rent -yhdistys. Hankekumppaneita olivat: Pidä Saaristo Siistinä ry Stockholm Environment Institute (SEI), Tallinn Centre, IVL Svenska Miljöinstitutet, Foundation for Environmental Education Latvia (FEE), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Turun kaupunki ja Tallinnan kaupunki.

BLASTIC 2016–2018 ‑hankkeen rahoitti Central Baltic Programme 2014–2020 ‑ohjelma. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 1 016 555,50 euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston osuus oli 784 522,46 euroa.

CHANGE-projektissa tähdättiin kohti puhtaampaa Itämerta vähentämällä myrkyllisten kiinnittymisenestomaalien käyttöä. Veneily on monelle tärkeä vapaa-ajan viettomuoto, ja Itämeren ranta-alueiden kotisatamissa on arviolta kolme miljoonaa venettä. Itämeressä vesi vaihtuu harvoin, joten kiinnittymisenestoaineet ja muut haitalliset aineet vahingoittavat sen rantojen herkkää ekosysteemiä.

Projektin tarkoitus ja saavutukset

Moni- ja poikkitieteellisen CHANGE-tutkimusprojektin tarkoituksena oli vähentää kiinnittymisenesto­maalien käyttöä veneissä Itämerellä uusien käytäntöjen avulla. Projektissa oli edustettuna laaja ryhmä asiantuntijoita niin luonnontieteiden, kauppatieteiden kuin ympäristöoikeustieteen aloilta. 

Projektissa testattiin mekaanisia pohjan puhtaanapitomenetelmiä yhteistyössä veneenomistajien, veneilyliittojen ja -järjestöjen sekä viranomaisten kanssa. Tavoitteena oli korvata haitalliset aineet ympäristöystävällisillä menetelmillä ja antaa eri veneilyalueil­le sopivia suosituksia vaihtoehtoisista pohjan puhtaanapitomenetelmistä.

CHANGE-projektin puitteissa tehtiin seuraavat julkaisut:

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

CHANGE-projektissa oli mukana tutkijoita Ruotsista, Suomesta, Tanskasta ja Saksasta. Projekti sai rahoitusta Itämeren maiden yhteisestä BONUS-tutkimusohjelmasta, ja projekti kesti vuodesta 2015 vuoteen 2017 asti. 

Pidä Saaristo Siistinä ry oli tietyissä projektin osioissa mukana alihankkijana ja toimitti tiedot Tukholman yliopistoon.

Tankkivahti kertoo, milloin kelluva imutyhjennyslaite on täynnä, mikä parantaa veneiden käymäläjätteiden imutyhjennyslaitteiden käytettävyyttä sekä säästää euroja ja ympäristöä.

Projektin tarkoitus ja saavutukset

Tankkivahti-hankkeessa (2015–2016) testattiin Enovo Oy:n jätetankkien täyttymisen etäseurantajärjestelmää Pidä Saaristo Siistinä ry:n kelluvassa imutyhjennysasemassa Saaristomerellä Helsingholmassa sekä syväkeräysjäteastiassa Jurmossa. Tavoitteena oli, ettei yhdistyksen huoltoaluksen tarvitsisi ajaa paikalle turhaan tarkistamaan silmämääräisesti täyttöastetta, eikä veneilijä menisi tyhjentämään septitankkiaan täyteen kelluvaan imutyhjennysasemaan. 

Vuonna 2016 projektissa toteutettiin selvitys, jossa punnittiin, kannattaako taloudellisesti täyttymisen seurantajärjestelmän asentaminen kaikkiin Pidä Saaristo Siistinä ry:n kelluviin imutyhjennyslaitteisiin ja jätepisteisiin. Tulosten mukaan etäseurantajärjestelmän asentaminen kaikkiin kohteisiin ei ole taloudellisesti järkevää, mutta joissakin kohteissa sitä kannattaa ehdottomasti käyttää. 

Lisäksi hankeen puitteissa toteutettiin veneilijöille kysely heidän kokemuksistaan ja asenteistaan veneiden käymäläjätteiden kelluvia keräyspisteitä kohtaan. Kyselyn tulokset julkaistiin raporttina.

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Tankkivahti -projekti alkoi 1.1.2015 ja päättyi 31.12.2016. Projektipartnereina olivat Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen Kehittämispalveluiden Innovaatio- ja yrityskehitys -ryhmä.

Projektin kokonaisbudjetti on noin 65 000 euroa, josta ympäristöministeriö rahoitti 80 % ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta.

Pidä Saaristo Siistinä ry sijoittaa kiinteän imutyhjennyslaitteen Jurmon vierasvenesatamaan. Laitteen huoltotöistä ja säiliön tyhjennyksestä vastaa PSS ry omalla huoltoaluksellaan M/S Roopella. Laite sijaitsee vesipisteen kanssa samassa paikassa muodostaen siten huoltopisteen.

• Veneilijät ovat jo pitkään toivoneet imutyhjennysmahdollisuutta Jurmoon. Tällä hetkellä Jurmoa lähin imutyhjennyslaitteisto sijaitsee pohjoiseen mentäessä Björkössä tai kaakkoon mentäessä Borstössä. Koska lähin imutyhjennysmahdollisuus on suhteellisen kaukana erityisesti purjeveneilijöille, on ollut suuri todennäköisyys, että veneen käymäläjätteet tyhjennetään mereen Jurmon läheisyydessä, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi.

Jurmon suositussa vierassatamassa vierailee veneilykauden aikana noin 2000 venettä, ja vierasveneille osoitettuja venepaikkoja satamassa on noin 80. Huoli Saaristomeren tilasta on nostanut esille entistä vahvempana huolen siitä, että myös Jurmossa tulee olla imutyhjennysmahdollisuus veneistä tuleville käymäläjätteille.

• Kelluvan imutyhjennyslaitteen sijaan päädyimme yhdessä satamayrittäjän kanssa kiinteään laitteeseen, sillä Jurmon ympäristö ei sovellu kelluvalle tuulisuutensa vuoksi, Haaksi kertoo.

Käymäläjätteitä lasketaan edelleen satunnaisesti vesistöihin

Vaikka käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin Suomessa jo vuonna 2005, Turun yliopiston ja PSS ry:n vuonna 2016 toteuttaman tutkimuksen mukaan melkein 50 prosenttia veneilijöistä kuitenkin tyhjensi käymäläjätteensä vähintään satunnaisesti suoraan mereen.

Veneilijöiden käymäläjätteet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Uloste sisältää vähemmän ravinteita, mutta sen mukana voi levitä bakteereja.

Keskimääräinen koko veneessä olevalle septitankille on noin neljäkymmentä litraa. Tämä täyttyy noin kahdessa päivässä, kun neljä henkilöä käyttää veneen vessaa. On laskettu, että neljän henkilön kahden päivän vessatuotokset sisältävät 20 grammaa fosforia ja 100 g typpeä. Ravinnemäärä antaa kasvupotentiaalin 20 kilolle levää.

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Hanke rahoitetaan osittain Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. Rahoitus on haettu Leader-ryhmä I samma båt – samassa veneessä kautta, ja hanke toteutetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Hanketta rahoittaa myös Saaristomeren Suojelurahasto, paikallinen yrittäjä Klas Mattsson ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

Veneiden pohjissa käytettävien myrkkymaalien sisältämät kasvuston tarttumista estävät aineet, erityisesti sinkki-, kupari- ja myös aiemmin paljon käytetyt tinayhdisteet vaikuttavat vesiympäristössä eliöille haitallisella tavalla.  Veneiden telakoinnin yhteydessä niiden pohjat pestään yleensä tehokkailla painepesureilla. Pesun yhteydessä pohjista irtoaa myös myrkkymaalia, ja pesuvedet päätyvät useissa tapauksissa suoraan mataliin rantavesiin.

Telakalla sijaitseva veneiden pohjanpesupaikka, jossa vedet johdetaan asianmukaisesti saostuskaivoon ja puhdistusjärjestelmään, on yksi tapa veneilyn aiheuttaman ympäristökuormituksen pienentämiseksi.

Projektin tarkoitus ja saavutukset

Hankkeessa rakennetaan veneiden pohjanpesupaikka Turun Hirvensaloon, Venetelakka Ramstedt Oy:n telakka-alueelle. Toistaiseksi vastaavia pesupaikkoja ei Saaristomeren alueella ole. Pesupaikalta kerätään ja analysoidaan vedenlaatunäytteet sekä raportoidaan ja tiedotetaan tuloksista ympäristö- ja paikallisviranomaisille, telakoille ja venekerhoille. Pesupaikka otettiin käyttöön kesän 2014 alussa, ja vesinäytteitä otettiin vuosien 2014–2015 aikana.

Tällä hetkellä tarkkaa tietoa pesun yhteydessä irtoavan myrkkymaalin määrästä ei ole olemassa. Tieto on kuitenkin oleellista telakkatoimintaa koskevaa ohjeistusta laadittaessa, mutta myös erilaisten ympäristöinvestointien kustannushyötyjä tarkasteltaessa.

Pesupaikka ja samaan yhteyteen rakennettu septitankkien imutyhjennyspiste luovat ekologisen vesillä liikkumisen kokonaisuuden keskeiselle paikalle Turussa. Hirvensalossa imutyhjennyspaikka tulee olemaan vilkkaasti liikennöidyn veneväylän varrella ja kaikkien veneilijöiden käytettävissä. 

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Pesupaikkahankkeen yhteistyökumppanit olivat Ramstedtin Telakka Oy, Christian Berner Oy, Wavin-Labko Oy, Airix Oy, Marinetek Oy sekä rakennuspiirtäjä Pekka Saari. Tiedottamista ja näytteiden analysointia rahoittivat Saaristomeren Suojelurahasto sekä Turku Energia Oy.

Pidä Saaristo Siistinä ry on mukana Itämeren roskaantumista kartoittavassa hankkeessa, jossa ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti selvitetään Itämeren rannoilta löytyvien roskien määrää ja laatua. MARLIN alkoi 1.9.2011 ja päättyi 31.12.2013. MARLIN-metodia käytetään edelleen kansallisessa roskaantumiskartoituksessa.

Merien roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma, mutta Itämeren roskaantuminen, sen laajuus ja roskien alkuperä on vielä tutkimaton aihepiiri. Tiedetään, että paljon roskaa päätyy Itämereen, mutta ongelma ei ole kovin näkyvä, koska vain noin 15 prosenttia roskasta ajautuu maihin. Tämäkin määrä aiheuttaa kuitenkin jo tietyillä alueilla epäsiisteyttä rannoilla. Pinnan alle jäävä roska taas vääristää meren ekosysteemiä ja saattaa aiheuttaa teknisiä ongelmia esimerkiksi aluksille.

Rantojen roskaantumista kartoittava Baltic Marine Litter -hanke pyrkii selvittämään, kuinka paljon ja minkälaista roskaa rannoilta löytyy sekä vaikuttamaan asenteisiin ja toimintatapoihin.

Yhteinen mittaustapa

Jokainen maa valitsee vähintään kolme keskenään erityyppistä rantaa, joiden roskaantumista seurataan UNEP:in ohjeiden mukaan kolme kertaa vuodessa eri vuodenaikoina. Rannalla olevat roskat lasketaan ja luokitellaan tarkasti. Yhtenäisen mittausmenetelmän ansiosta tulokset ovat ensimmäistä kertaa Itämeren alueella sekä keskenään että globaalisti vertailukelpoisia.

Hankkeen aikana pyritään selvittämään, kuinka paljon ja minkälaista roskaa rannoilta löytyy. Kaikille tutkimusalueille laaditaan hankkeen aikana strategia meren roskaantumisen ja sen vaikutusten vähentämiseksi. Tiedotuksella pyritään vaikuttamaan paikallisiin päättäjiin ja kansalaisten toimintatapoihin.

Roskien laskemisessa ja mittaamisessa ovat apuna paikalliset siivoustiimit.

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Ruotsalaisen Håll Sverige Rentin vetämä hanke oli rajat ylittävä – ovathan Itämeren ongelmat yhteisiä kaikille valuma-alueen valtioille, eikä Itämeren tila parane ilman kaikkien yhteisiä ponnisteluja. Pidä Saaristo Siistinä ry:n lisäksi hankkeessa olivat mukana Hoia Eesti Merd Virosta ja Fee Latvia Latviasta. Kaikki järjestöt kuuluvat myös 1993 peustettuun Keep Baltic Tidy -verkostoon, joka puolestaan on jäsen Itämerineuvostossa (CBSS). 

Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 780 000 euroa, josta Pidä Saaristo Siistinä ry:n osuus oli noin 200 000 euroa 25 % omarahoituksella. Hanke rahoitettiin EU:n Interreg IVA Central Baltic -ohjelmasta. Esiselvityksen rahoitus saatiin Stiftelsen Håll Sverige Rentiltä.

Veneiden tarpeelliset huoltotyöt, kuten pohjapesu, maalaus ja muut korjaustyöt sekä veneiden telakointi ja talvisäilytys, kuormittavat ympäristöä. Pidä Saaristo Siistinä ry:n Telakka-hankkeessa kehitettiin yhdessä venesatamien ja veneilijöiden kanssa ympäristöystävällisempiä toimintatapoja.

Keskusteluissa venesatamien kanssa on noussut esiin selkeän ohjeistuksen puuttuminen siitä, missä ja miten veneitä voi huoltaa, telakoida ja säilyttää mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Aihetta koskeva lainsäädäntö on monimutkaista ja osin venesatamien ja telakointialueiden pitäjille vierastakin. Joissakin kunnissa on laadittu selkeämpää ohjeistusta, mutta useimmiten tietoa on vaikea saada. Lopputuloksena on usein, että asiat tehdään kuten ennenkin, vaikka mielenkiintoa ja halua ympäristöystävällisempiin toimintatapoihin olisi.

Projektin tarkoitus ja saavutukset

Telakka-hankkeen tavoitteena oli lisätä venesatama- ja telakkayrittäjien edellytyksiä ja motivaatiota toimia siten, että veneiden huoltotyöt ja telakointi kuormittaisivat ympäristöä mahdollisimman vähän. Usein ympäristöystävällisempi toimintatapa voi merkitä myös rahallisia säästöjä. Lisäksi hanke parantaa yrittäjien kykyä varautua myös mahdollisesti tuleviin uusiin määräyksiin ja haasteisiin. Ympäristöystävällisen venesataman odotetaan houkuttelevan myös veneilijöitä, jotka arvostavat ympäristöasioiden tehokasta huomioon ottamista.

Hankkeessa tutkittiin veneen pohjamaaleja sekä toimivia vaihtoehtoja myrkkymaaleille. Tavoitteena oli laatia selkeästi määritellyt ja helposti toteutettavat ohjeet telakoille. Nämä sekä hyviksi todetut valmiit toimintamallit ovat venesatamien ja telakointialueiden käytettävissä.

1. Myrkkymaalit ja veneiden pohjapesu
   
   Vaihtoehtona myrkkymaaleille on veneen pohjapesu muutaman kerran veneilykauden aikana. Keskeisiä kysymyksiä ovat lainsäädäntö, nykykäytäntö, syntyvät päästöt ja pesupaikkojen toteuttaminen parhaalla mahdollisella tavalla niin veneilijän kuin ympäristönkin kannalta. Veneiden pohjapesuun on olemassa laitteita, joiden käyttöidea on, että veneen pohja pestään 2–3 kertaa kesässä, erityisesti juuri loppukesällä, kun merirokko kiinnittyy. Laite on vedessä, eikä venettä tarvitse nostaa puhdistusta varten. Koko pesu kestää noin 10 minuuttia. Laitteen käyttö edellyttää, ettei veneen pohjassa ole lainkaan myrkkymaaleja.
2. Veneiden huolto-, maalaus- ja korjaustyöt sekä talvisäilytys
   
   Erittäin tärkeää on yleinen valistus siitä, miten veneiden yleisimmät huolto-, maalaus- ja korjaustyöt voidaan tehdä niin, ettei vahingollisia aineita, kuten maalipölyä, öljyä ja jäähdytinnesteitä, pääse veteen eikä maaperään. 

Yhteistyökumppanit ja rahoitus

Telakka-hanke toteutettiin Varsinais-Suomen rannikkokuntien alueella. Hanke sai rahoitusta Varsinais-Suomen liiton myöntämästä Maakunnan kehittämisrahasta, ja hankkeen toteuttamisaika oli 1.2.2008–28.2.2010.