Osallistu Mahanpuruja muovista -kampanjaan ja kerro, että Itämeri alkaa katukaivosta
Mahanpuruja muovista -kampanjassa kaupunkien katukaivoja merkitään värikkäillä kalatarroilla. Kalatarrat muistuttavat kidat ammollaan, että katukaivo on roskan kulkureitti lähivesistöön ja lopulta Itämereen asti. Pidä Saaristo Siistinä ry:n organisoima kampanja järjestetään seuraavan kerran 17.–31.8.2026 – tule mukaan kampanjoimaan vesistöjen roskaantumista vastaan!
Eräs syy vesistöjen roskaantumisen taustalla on tiedon puute siitä, että roskat kulkeutuvat kaduilta vesistöihin. Erityisen yleistä on heittää tupakantumpit ja nikotiinipussit maahan tai suoraan katukaivoihin ajattelematta, että niiden kautta roskat valuvat yleensä suoraan lähimpään vesistöön hulevesien mukana.
Viime kesänä Mahanpuruja muovista -kampanja näkyi maantieteellisesti laajemmin kuin koskaan aiemmin, kun mukana oli 23 kaupunkia ja kuntaa Rovaniemeltä Helsinkiin.
– Kampanjan laajeneminen on selvä merkki siitä, että kunnat ja kaupungit kokevat roskaantumisen vastaiset viestintäkampanjat tarpeellisiksi. Roskaantuminen on vuosikymmeniä kestäneestä valistustyöstä huolimatta edelleen ongelma, kertoo toiminnanjohtaja Katja Rytkönen Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Mahanpuruja muovista -kampanjan vahvuus on Rytkösen mielestä selvä. Veikeät kaivonkansitarrat tavoittavat sellaisia kohderyhmiä, joita perinteinen ympäristöviestintä ei usein tavoita.
– Kaivonkansitarrat tulevat ihmistä lähelle. Ne eivät kilpaile näkyvyydestä perinteisten mainosten tai muiden samankaltaisten kampanjoiden kanssa. Kampanja ei myöskään rajoitu vain sosiaaliseen mediaan.
Ihmiset heittävät katukaivoihin monenlaisia roskia
Katukaivojen yleisimmät roskat olivat Pidä Saaristo Siistinä ry:n vuonna 2022 tekemässä kartoituksessa tupakantumpit, ruokapakkausten muovikääreet, lasinsirut ja purkka.
– Suurin osa katukaivojen roskista oli lähtöisin kuluttajilta. Roskaantumisen paras ehkäisijä on siis ihminen itse.
Erityisen usein katukaivoihin ja niiden ympärille pudotetaan tupakantumppeja. Tumppien filtterit ovat muovia, joihin on imeytynyt monia järvi- ja meriveteen imeytyviä myrkkyjä: nikotiinia, tervaa ja raskasmetalleja. Kaloille, vesieläimille ja vesieliöille nämä myrkyt ovat hengenvaarallisia.
– Erään tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan yksi tumppi saastuttaa ympäriltään jopa 1 000 litraa vettä. Suomen rannoilta löytyy keskimäärin 100 tumppia 300 metriä kohti, joten kyse on todellisesta ympäristöongelmasta, Rytkönen toteaa.
Myös nikotiinipussit ovat koko ajan yleisempi näky katujen varsilla, eivätkä ne pysähdy kuivalle maalle. Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Turun kaupungin tekemässä selvityksessä nikotiinipussit olivat Aurajoen kolmanneksi yleisin roska.
– Nikotiinipusseista on tullut lyhyessä ajassa myös yksi Suomen yleisimmistä rantaroskista, Rytkönen kertoo.
Haluatko uutena kaupunkina mukaan kesän 2026 Mahanpuruja muovista -kampanjaan? Jätä yhteystietosi ennakkoilmoittautumislomakkeella, niin olemme sinuun yhteydessä. Huomaathan, että yhteystietojen jättäminen ei velvoita edustamaasi kaupunkia, kuntaa tai toimijaa osallistumaan.
