Kausi on päättynyt Pohjanlahdella – ennätysmäärä jätettä tuotiin pois saaristosta
Pohjanlahden retkisatamien kesäkauden huoltotyö päättyi tämän vuoden osalta marraskuun alussa. Vilkasta kesäkautta värittivät viime vuosilta tutut haasteet: kasvavat jätemäärät ja työ, jota tehdään väliaikaisella vuokrakalustolla. Jotta Pohjanlahden ainutlaatuinen luonto ei jäisi muun Itämeren varjoon, kerätään huoltoalus M/S Roope-Botnian uusimiseen varoja vuoden ympäri.
– Retkisatamien huoltotyö on tämän kaudelta osalta saatu päätökseen, mutta työskentelemme yhdistyksessä ahkerasti ympäri vuoden, jotta saisimme uusittua jo vuonna 2021 käytöstä poistetun M/S Roope-Botnian. Emme pääse huoltamaan kaikkia paikkoja väliaikaisella vuokrakalustollamme. Toimiva huoltoalus on tärkein työkalumme, ja sen uusiminen on yhdistyksellemme välttämätön mutta suuri ponnistus, kertoo aluepäällikkö Jukka Lundell Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää ja huoltaa Pohjanlahdella noin 30 palvelupistettä ja on alueella ainoa taho, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti vesilläliikkujien jätehuollosta. Tänä kesänä Itäiseltä Suomenlahdelta tuttu yhdistyksen busteri, Pikku-Roope, saatiin vuokra-aluksen rinnalle paikkaamaan M/S Roope-Botnian jättämää aukkoa.
– Pikku-Roopella pääsimme huoltamaan kahdeksan pienempää Roope-palvelupistettä, jotka jäivät viime kesänä kokonaan hoitamatta puutteellisen kaluston vuoksi. Kokkolan, Pietarsaaren ja Luodon edustalla pääsimme käymään Orrskäretissä, Remmargrundetissa, Repskäretissä, Stora Rummelgrundetissa, Storpaskarnassa, Torsössä ja Öurassa. Vaasan edustalla Pikku-Roopella huollettiin Ritgrund.
Roskan määrä jätepisteissä kasvaa vuosi vuodelta. Kippari Mikael ’Mikki’ Thodén odottaa jo malttamattomana uutta erityisrakenteista Pohjanlahden ympäristöhuoltotöihin räätälöityä alusta.
– Viime vuonna toimme yhteensä melkein tuhat suurta jätesäkkiä pois saaristosta. Tänä vuonna määrä kasvoi yli 1 100 säkkiin. Uusi alus on välttämätön, jotta voimme ylläpitää Pohjanlahden retkisatamaverkostoa ja pitää tämän erityisen haavoittuvan osan Itämerta puhtaana. Tällä hetkellä paikkoja ei päästä kunnolla kunnostamaan eikä uutta suunnittelemaan. On surullista, jos annamme yli 40-vuotisen verkoston rapistua nyt, Thodén kertoo.
M/S Roope-Botnian uusimisen lisäksi Pohjanlahden aluepäällikön Jukka Lundellin työpöydällä on hanke, jossa kartoitetaan Pohjanlahden käymäläjätteiden ja pilssivesien imutyhjennyslaiteverkostoa.
Imutyhjennyslaitteiden määrää ja sijainteja kartoitetaan toukokuussa alkaneella hankkeella
– Selvitämme, kuinka kattava septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteiden verkosto Pohjanlahdella on. Yhtenä tavoitteena on löytää paikat, joihin tarvittaisiin uusia septi- ja pilssivesien vastaanottolaitteita. Näin voimme ennaltaehkäistä kemikalisoitumista ja rehevöitymistä Pohjanlahden alueella, Lundell toteaa.
Pohjanlahden alueen kunnat ovat saaneet hankkeeseen liittyvän kyselyn jo syyskuun puolella. Kyselyn avulla selvitetään, missä kunnossa nykyiset imutyhjennyslaitteet ovat, missä ne sijaitsevat ja onko satamilla valmiutta vastaanottaa kemiallisten käymälöiden jätevedet. Kysely tullaan lähettämään myös venekerhoille ja pursiseuroille, joilta toivotaan tietoa heidän imutyhjennyslaitteiden kunnosta, toimivuudesta ja käyttöasteesta.
– Haluamme kuulla myös veneilijöiden kokemuksia ja selvittää, miten imutyhjennyslaitteiden käyttö on sujunut. Veneilijöiltä voimme saada arvokasta tietoa siitä, onko laitteita heidän mielestään tarpeeksi ja sijaitsevatko ne veneilijän kannalta oikeilla paikoilla, Lundell kertoo.
Vaasan saaristossa myrskyvahinkoja ja vesistöretkeilijöille uusia pöytäryhmiä
Pohjanlahden kesää ovat värittäneet alushankinnan ja imutyhjennyslaitteiden kartoitushankkeen lisäksi monipuoliset huolto- ja kunnostustyöt.
– Vaasan saaristossa sijaitseviin Kuparisaareen ja Lars Björkaskäriin hankittiin kesän aikana uudet pöytäryhmät Vaasan kaupungin tuella. Vaasan kaupungilta saadulla talkooavustuksella hankittiin lisäksi kaksi Kotakeittiötä, joista toinen asennetaan Lars Björkaskäriin ja toinen tarpeen mukaan johonkin toiseen Vaasan edustan saareen. Uusitut pöytäryhmät ja parannetut ruoanlaittomahdollisuudet ilahduttavat alueen vesistöretkeilijöitä ja lisäävät Roope-palvelupisteiden viihtyisyyttä, Lundell iloitsee.
Ilman yllätyksiäkään ei kaudesta selvitty. Kuparisaaressa ja Lars Björkaskärissä heinäkuinen myrsky sai temmottua laitureiden rampit pois paikoiltaan.
– Jouduimme käyttämään ulkopuolista apua, että saimme kiinnitettyä rampit takaisin paikoilleen, Lundell kertoo.
Pohjanlahden luonto ja saaristo ovat monille pohjalaisille tärkeä osa omaa perintöä
Pidä Saaristo Siistinä ry alkoi rakentaa Merenkurkun alueen retkisatamaverkostoa talkoovoimin jo 1980-luvulla. Tuolloin tavoitteena oli laajentaa toimintaa Kristiinankaupungista Pietarsaareen asti. Vuonna 1982 rakennettiin yhdeksän uutta jätepistettä Pohjanlahden rannoille, joita yhdistyksen aktiivit ylläpitivät aluksi omilla veneillään. Uuden huoltoaluksen avulla halutaan myös ylläpitää talkoovoimin rakennettua 40-vuotista retkisatamaverkostoa ja elävöittää suomalaista vesistöretkeilykulttuuria.
– Toiminta laajeni sellaiseksi, että omat veneet eivät enää riittäneet. Ensimmäisen M/S Roope-Botnian hinnaksi tuli yli miljoona markkaa, johon saatiin silloisesta työministeriöstä 660 000 markkaa. Loput kerättiin tukijoilta, Lundell kertoo.
M/S Roope-Botnian uusiminen otti harppauksen eteenpäin, kun LähiTapiola Pohjanmaa lahjoitti ensimmäisenä yritystukijana alushankkeelle 100 000 euroa. LähiTapiola Pohjanmaan vastuullisuus- ja viestintäpäällikkö Lauri Laaksonen pitää uuden aluksen hankintaa alueelle merkittävänä.
– Pohjanmaalla on ainutlaatuinen luonto ja saaristo, jotka ovat monille pohjalaisille tärkeä osa arkea, työtä tai omaa perintöä. Paikallisena pohjalaisten asiakkaidemme omistamana elämänturvayhtiönä haluamme LähiTapiola Pohjanmaassa edistää alueen hyvinvointia ja elinvoimaa myös ympäristönäkökulmasta. Toivomme myös, että esimerkillämme voimme inspiroida ja kannustaa muitakin alueen toimijoita lähtemään mukaan lahjoittamaan hankkeeseen.
Pohjanlahden perukoilla Perämeri on vielä suhteellisen vähäravinteinen. Siellä ihmisen aiheuttama kuormitus on pienempää kuin muualla Itämeren alueilla. Perämeri ja Merenkurkku ovatkin pohjoisen Itämeren ainoat alueet, joilla meren tila voidaan vielä luokitella hyväksi. Ilman aktiivista ja konkreettista ympäristönhuoltotyötä Pohjanlahtea uhkaavat koko muun Itämeren tavoin roskaantumisen, rehevöitymisen, kemikalisoitumisen, luontokadon ja ilmastonmuutoksen monet vaikutukset. Kun tuet Pidä Saaristo Siistinä ry:n työtä jäsenenä tai lahjoittajana, autat meitä pitämään huolta herkästä Itämerestä ja tuhansista järvistämme.
