Siirry sisältöön

Vesistöretkeilykulttuurin merkittävin teko

Toimintamme Järvi-Suomessa alkoi 1980-luvun puolessa välissä Saimaalla Puumalan saaristossa. Ensimmäiset jätehuoltopisteet sijoitettiin sopiviin paikkoihin veneilijöiden, autoretkeilijöiden ja kesäasukkaiden käyttöön. Parin vuoden päästä toiminta oli laajentunut jo koko Vuoksen alueelle ja huoltopisteitä oli lähes kolmekymmentä kolmen läänin alueella.

Jori Hokkanen aloitti Pidä Saaristo Siistinä ry:n piiripäällikkönä Järvi-Suomen alueella 1980-luvun puolivälissä. 

”Kun näen roskaantuneita paikkoja saarissa ja rannoilla, minussa herää talkoohenkisyys. Kun sitten aika antaa myöten ja löydän sopivaa porukkaa, vaikkapa jonkun koululuokan, niin paikka käydään hoitamassa siistiin kuntoon.” Näin Jori toteaa Anne Pentin kirjassa Pidä Saaristo Siistinä: Tarinoita meren poukamista ja järvien rannoilta vuodesta 1969. 

Päijänteelle, Kymijoen vesialueelle, rakennettiin ensimmäiset jätepisteet vuonna 1989. Tavoitteena oli saada jokaisen jätepisteen yhteyteen myös kuivakäymälä. Päijänteen retkisatamaverkosto luotiin samalla konseptilla kuin Saimaankin verkosto. 

”Retkisatamaverkoston rakentuminen Saimaalle ja Päijänteelle on suurelta osin Jori Hokkasen ansiota. Hän on ollut mainio yhteistyön luoja, joka löytänyt oikeat tahot, kontaktit ja talkoolaiset”, toteaa Järvi-Suomen toiminta-alueen nykyinen aluepäällikkö Eeva Taimisto kunnioittavasti. 

Ainutlaatuinen retkisatamaverkosto 

Verkosto luotiin monien tahojen kanssa yhteistyössä. Retkisatamapaikkoja kartoitettiin. Huomioon otettiin myös paikat, joissa ihmiset olivat kautta aikain retkeilleet. Luonnonsatamat olivat suosittuja retkipaikkoja vesillä viihtyville ihmisille, ja luonnossa viihdyttiin jopa viikkoja kerrallaan. Evästä saatiin kalastamalla ja rantautumalla välillä maihin kyläkauppoihin. Retkisatamiin rakennetut huussit ja jätepisteet helpottivat luonnonsatamien jätekuormaa. Kun retkeilijöiden kulku ohjattiin palveluilla retkisatamiin, eivät rannat ja luonto kuluneet kaikkialta. 

Retkisatamaverkoston rakentamisen jälkeen kunnat ja kaupungit perustivat Virkistysalueyhdistykset Päijänteelle ja Saimaalle sekä Virkistysaluesäätiön Saimaalle ylläpitämään verkostojen rakenteita.  

”Virkistysalueyhdistykset ja -säätiö ovat loistava tapa ylläpitää ja kehittää yhteistyössä ylimaakunnallista virkistysverkostoa ja sen huoltoa. Yhdistysten ja säätiön perustamisen jälkeen on uusia, monipuolisia kohteita saatu virkistyskäyttöön ja vanhojen kohteiden varustelua on kehitetty paljon”, Taimisto kertoo. 

Historiaa kuvin digitaalisessa kuvagalleriassa 

Vesistöretkeilykulttuurin merkittävin teko, retkisatamaverkoston rakentuminen, tapahtui pääosin talkootöin. Talkootyöperinnettä, paikallista kulttuuria ja sen aikaisia työmenetelmiä vaativissa olosuhteissa näemme digitaalisessa kuvagalleriassa osoitteessa pidasaaristosiistina.kuvat.fi(siirryt toiseen palveluun). Savonlinnan toimistossa säilytetyt valokuvat digitoitiin AIKU Aineeton kulttuuriperintö -hankkeella vuosina 2022–2023. Galleria on avoinna elokuuhun 2024 saakka.   

Nämä kartat kannattaa ottaa messiin!

Roope-palvelupisteemme tunnistat iloisesta hyljelogosta merialueilla ja järvillä. Vesillä niiden löytämistä helpottaa Roope-palvelukartta osoitteessa roopekartta.fi(siirryt toiseen palveluun). Se kannattaa ladata vaikka puhelimen aloitusnäyttöön.

Nämä kaikki löydät Roope-kartalta:

  • Roope-palvelut, joista voit näppärästi suodattaa jätepisteet, kuivakäymälät, astianpesupaikat, grillikatokset, tulipaikat, saunat ja septiasemat, eli veneiden käymäläjätteiden imutyhjennysasemat. Kartalla septi-ikonin väri kertoo, onko asema toiminnassa vai huollossa.
  • Roope-satamat, jotka ovat ympäristöystävällisiä satamia. Ne kuuluvat Pidä Saaristo Siistinä ry:n suomalaisille venesatamille suunnittelemaan Roope-satamaohjelmaan. Kannattaa tutustua myös septit.net-sivustoon. Sen tavoitteena on kerätä yhdelle kartalle kaikki Suomen imutyhjennysasemat ja helpottaa lähimmän aseman löytämistä. Kartta on rakennettu vapaaehtoisvoimin, ja sen tiedot perustuvat käyttäjien, kuten veneilijöiden, toimittamaan dataan.

Kannattaa tutustua myös septit.net(siirryt toiseen palveluun)-sivustoon. Sen tavoitteena on kerätä yhdelle kartalle kaikki Suomen
imutyhjennysasemat ja helpottaa lähimmän aseman löytämistä. Kartta on rakennettu vapaaehtoisvoimin, ja
sen tiedot perustuvat käyttäjien, kuten veneilijöiden, toimittamaan dataan.