Pohjanlahden veneiden septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteiden verkostokartoitus
Pidä Saaristo Siistinä ry kartoitti Pohjanlahden alueen septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteiden kuntoa ja sijaintia vuosina 2024 ja 2025. Kaksivuotisen hankkeen aikana tarkistettiin laitteiden toimivuus ja selvitettiin, tarvitaanko alueella uusia imutyhjennyslaitteita.
Pidä Saaristo Siistinä ry kartoitti Pohjanlahden septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteiden kuntoa ja sijaintia kaksivuotisen hankkeen aikana. Hankkeessa selvitettiin muun muassa kyselytutkimuksen keinoin, missä kunnossa nykyiset laitteet ovat, missä ne sijaitsevat ja tarvitaanko alueelle uusia imutyhjennyslaitteita. Samalla satamatoimijoita ohjeistettiin imutyhjennyslaitteiden hyvään ylläpitoon.
Kartoituksen perusteella Pohjanlahden alueella on hyvä perusta toimivalle imutyhjennyslaiteverkostolle. Tiedonpuute, alueellinen epätasaisuus laitemäärissä ja ohjeistuksen puute heikentävät veneilijöiden mahdollisuuksia käyttää imutyhjennyslaitteita. Veneilijöiden ja laitteiden ylläpitäjien yhteistyön parantaminen sekä laitteiden näkyvyyden, huollon ja ohjeistuksen kehittäminen ovat avainasemassa siinä, että veneiden jätevesien tyhjentäminen mereen vähenee ja vesistöjen tila paranee.
Toimiva imutyhjennyslaiteverkosto minimoi vesistömatkailun ympäristövaikutuksia
Hankkeen vaikutusalue on erityinen. Torniosta Kristiinankaupunkiin ulottuvaan hankealueeseen kuuluu muun muassa Merenkurkun saaristo, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde kansainvälisellä Unescon maailmanperintölistalla.
Merenkurkun saaristossa vierailee vuosi vuodelta enemmän matkailijoita. Toimiva ja kattava imutyhjennyslaiteverkosto on yksi keino minimoida matkailun ja vesilläliikkumisen ympäristövaikutuksia ja siten edistää Pohjanlahden ainutlaatuisen meriluonnon suojelua.
Hankkeella halutaan vähentää Pohjanlahden rehevöitymistä ja kemikalisoitumista
Hankkeen laajempana tavoitteena on vähentää veneilystä aiheutuvaa ravinnekuormitusta ja haitallisten aineiden päästöjä Pohjanlahdella. Vaikka veneilyn merkitys Perämeren ja Pohjanlahden ravinnekuormittajana on kokonaisuuden kannalta vähäinen, aiheuttaa se silti merkittävää pistekuormitusta erityisesti kesäkuukausina.
Septitankin sisältö on pääasiallisesti virtsaa, ulostetta, vettä ja vessapaperia, mutta mukana voi olla myös sekalainen kirjo erilaisia pesuaineita. Mereen päätyessään nämä vauhdittavat rehevöitymistä myös Pohjanlahdella, jossa rehevöitymisen merkkejä näkyy vuosi vuodelta enemmän. On arvioitu, että neljän ihmisen kahdessa päivässä aikaansaamat vessatuotokset voivat kasvattaa yhteensä 20 kg rehevöittävää levää. Kun imutyhjennyslaitteet toimivat ja niitä on tarpeeksi, ihmisten on helpompaa tehdä ympäristön kannalta oikeita valintoja ja huolehtia jätevedet imutyhjennyslaitteeseen, jolloin rehevöittäviä ravinteita ei päädy mereen.
Lisätietoja hankkeesta
Pohjanlahden veneiden septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteiden verkostokartoitus oli kaksivuotinen hanke, joka edistää vesiympäristön suojelua, edesauttaa matkailun ja vesilläliikkumisen ympäristöystävällistä kehittymistä ja vähentää niiden haittavaikutuksia. Hankkeen avulla:
- selvitimme Pohjanlahden imutyhjennyslaiteverkoston kunnon ja toimivuuden
- opastamme satamatoimijoita imutyhjennyslaitteen hyvään ylläpitoon
- edistämme vesilläliikkumisen ja matkailun ympäristöystävällistä kehittymistä ja vähennämme siten Pohjanlahden rehevöitymistä ja kemikalisoitumista.
Hanke saa rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta Ahti-ohjelmasta. Hanke alkoi 13.5.2024 ja päättyy 15.11.2025.
