Rantaroskaseuranta

MARLIN-projektista menetelmä rantaroskien seurantaan

Vuosina 2011–2013 Pidä Saaristo Siistinä ry osallistui MARLIN-projektiin, jossa kehitettiin menetelmä rantaroskien seurantaa varten UNEP:n suositusten pohjalta, jotta kerätty aineisto olisi kansainvälisesti vertailukelpoista. MARLINissa oli mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Viro ja Latvia, ja kaikki maat käyttivät rantaroskan kartoitukseen samaa menetelmää. Rantaroskaseuranta on jatkunut kaikissa maissa lähes samankaltaisena.

MARLINissa jokainen maa valitsi seurantaa varten erityyppisiä merenrantoja, joiden roskat kerättiin samalta alueelta kolme kertaa vuodessa eri vuodenaikoina. Kerätyt roskat laskettiin ja luokiteltiin alkuperäisen tuotteen käyttötarkoituksen ja valmistusmateriaalin mukaan. Vuonna 2012 rantoja oli Suomen seurannassa mukana seitsemän. Seurannat suoritettiin vapaaehtoisvoimin.

Miten roskia seurataan tutkimusrannoilla?

Seurattavan rannan alueelta valitaan rannan suuntaisesti vähintään 100 metriä pitkä ja vähintään
10 metriä syvä seurantakaistale. Seuranta-alueelta lasketaan kaikki yli 2,5 cm kokoiset roskat.

Suomen seurantarannat paljastuivat roskaisimmiksi

MARLIN-projektissa mukana olleilla Suomen rannoilla oli suhteellisen runsaasti roskaa ja joillakin rannoilla jopa kaikkein eniten roskia. Tämä selittyy sillä, että seitsemästä mukana olleesta Suomen rannasta kolme oli kaupunkirantoja kuten Pihlajasaari Helsingissä, jonne kertyi paljon rakentamiseen liittyvää roskaa, sekä Ruissalo Turussa, jossa tupakantumppien määrä oli erittäin suuri.

Yhteistä kaikkien maiden tuloksille oli muovin huomattava osuus kaikesta rannoilta löytyneestä roskasta. Keskimäärin 60 % kaikesta roskasta oli muovia, jonka määrä rannasta riippuen vaihteli 50:n ja 90 %:n välillä. Rantaroska-aineistosta näkyi myös, että kaikista seuratuista rannoista roskaisimpia olivat kaupungeissa tai kaupunkien läheisyydessä sijaitsevat rannat. 

MARLIN-projekti päättyi vuoden 2013 lopussa, mutta rantojen roskaantumisen seurantaa on tärkeää jatkaa. Pidä Saaristo Siistinä ry on jatkanut roskaseurantaa samoilla rannoilla sekä lisännyt tutkimusrantojen määrää. Vuonna 2014 PSS ry teki seurantaa omalla rahoituksella. Vuodesta 2015 lähtien seurannan on rahoittanut ympäristöministeriö. PSS ry välittää seuranta-aineiston Suomen ympäristökeskukselle(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), joka raportoi sen edelleen EU:n ylläpitämään tietokantaan sekä rahoittajalle.

Vuonna 2023 seurattavia rantoja on 14 kappaletta. Pohjoisin ranta sijaitsee Kalajoella, eteläisin Utössä ja itäisin ranta Kotkan Lehmänsaaressa. Seurattavat rannat on määritelty niiden käyttöasteen ja sijainnin mukaan. Rantatyypit ovat kaupunkiranta, välimuotoinen ja luonnontilainen ranta.

Siisti Biitsi – kohti roskattomia rantoja

Pidä Saaristo Siistinä ry lanseerasi kaikille kansalaisille suunnatun valtakunnallisen Siisti Biitsi -ohjelman vuonna 2014. Ohjelman alkutaivalta olivat käynnistämässä aktiiviset kansalaiset, jotka halusivat tehdä jotain konkreettista rantojen pahenevalle roskaisuustilanteelle. Siisti Biitsi -ohjelman tarkoituksena on siivota rantoja, herättää kiinnostusta rantojen roskaisuustilanteeseen sekä kerätä tietoa rantojen roskaantumisesta. Siivottavat rannat voivat olla meren, järven tai jokien rantoja.

Siisti Biitsiin osallistuvien toivotaan raportoivan siivotulta rannalta löytyneet roskat Pidä Saaristo Siistinä ry:lle. Pidä Saaristo Siistinä ry kerää tiedot ja koostaa niistä vuosittain kansalaisseurantaan perustuvan roskaantumisraportin. Raportointi on olennainen osa Siisti Biitsi -ohjelmaa, sillä sen avulla päästään pureutumaan roskaantumisongelman syntysijoille: millaista roskaa löytyy mistäkin rannalta ja saataisiinko ongelmaa kitkettyä esimerkiksi roskiksia lisäämällä?