Veneiden käymäläjätteiden vastaanotto satamissa
Millaisessa satamassa tulee imutyhjennys (septi) olla?
Satamassa tulee olla veneiden käymäläjätteiden imutyhjennyslaite, mikäli satamassa on vähintään 25 venepaikkaa.
Merenkulun ympäristönsuojelulain säännökset koskevat kaikkia satamia, myös venesatamia. Satamalla tarkoitetaan yleensä pitempiaikaiseen oleskeluun tai lastaukseen tarkoitettuja satamia, kuten kotisatamia tai vierassatamia.
Luonnonsatamia tai esimerkiksi kaupassakäyntiin tarkoitettuja laitureita ei pidetä satamina. Jos lähistöllä ei ole muuta yleisesti käytettävissä olevaa vastaanottopaikkaa, voidaan myös tilapäiseen kiinnittymiseen tarkoitetuissa laiturissa, kuten huoltoaseman tai kaupan laiturissa, tarvita käymäläjätevesien vastaanottolaitteisto.
Imutyhjennyslaite on tärkeä ja arvostettu palvelu satamassa. Imutyhjennysmahdollisuus lisää sataman houkuttelevuutta veneilijöiden keskuudessa.
Kuka järjestää imutyhjennyslaitteen satamaan?
Sataman jätehuollon järjestäminen on sataman pitäjän vastuulla. Jos venesatamaa hoitaa käytännössä joku muu taho kuin alueen omistaja, esimerkiksi yrittäjä tai veneseura, tulee sopia erikseen siitä, kumman velvollisuutena on hankkia jätteiden ja jätevesien vastaanottolaitteet.
Käymäläjätteen vastaanotto tulee järjestää tarpeen mukaan. Sataman pitäjä voi sopia toisen, kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevan sataman pitäjän kanssa yhteisestä käymäläjätteen vastaanotosta. Sataman jätteiden vastaanottoa mitoitettaessa on myös otettava huomioon toisista satamista tulevat käyttäjät.
Imutyhjennyslaitteessa tulee olla selkeät käyttöohjeet sekä vastuuhenkilön yhteystiedot ongelmatilanteiden varalta. Imutyhjennyslaitteen puuttuessa tulee satamassa olla opastus lähimmälle mahdolliselle tyhjennyspisteelle. Vaihtoehtoiseen vastaanottoon ei käy paikka, joka edellyttää usean meripeninkulman poikkeamaa reitiltä.
Mihin jätevedet johdetaan?
Mikäli käymäläjätevesiä ei johdeta kunnalliseen jätevesiviemäriin, tulee sataman toimittaa ne kunnan jätevedenpuhdistamolle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä niitä.
Käymäläjätevesien vastaanoton lisäksi on tarpeen varmistaa, että muukin sataman jätehuolto on ajan tasalla. Erityisesti pilssivesien kerääminen voi olla tarkoituksenmukaista järjestää samalla kertaa kuin käymäläjätevesien vastaanotto.
Kuka maksaa tyhjennyksen?
Veneiden jätehuollon, jätevesien vastaanoton ja käsittelyn kustannukset kuuluvat aiheuttamisperiaatteen mukaan käyttäjän maksettavaksi. Kustannukset voidaan useimmiten kattaa koti- tai vierasvenesataman maksuin.
Huomioitavaa septilaitteen sijoittamisessa:
- Laitteen viereen on helppo tulla ja syväys on riittävä.
- Laitteen sijoituskorkeus on useimmille sopiva, ei liian korkealla eikä liian matalalla. Näin otetaan myös huomioon imuletkun pituuden riittävyys.
- Laitteen vieressä on aina paikka vapaana imutyhjentäjille. Veneet eivät saa kiinnittyä siihen muuta tarkoitusta varten tai tarpeettoman pitkäksi aikaa. Varsinaisen imutyhjennyspaikan vieressä tulisi lisäksi olla yksi ylimääräinen paikka varattuna niille, jotka odottavat imutyhjennykseen pääsyä. Näin vältetään ruuhkan syntymistä satama-alueella ja helpotetaan odottamista esimerkiksi tuulisella säällä.
- Imutyhjennyslaitteen vieressä tulisi aina olla vesipiste, jotta imuletkun puhdistaminen ja muu siistiminen olisi helppoa.
- Asennuksessa huomioidaan viemärin, saostuskaivon tai jätevesisäiliön sijainti.
Imutyhjennyslaitteita on monenlaisia
Ennen hankintapäätöksen tekemistä on suositeltavaa tutustua valikoimaan ja pumppujen ominaisuuksiin sekä miettiä tarkoin juuri sen paikan tarpeet, jonne laite ollaan sijoittamassa.
Kiinteä imutyhjennyslaite
Kiinteästi laiturille tai rannalle sijoitettavista pumpuista käymäläjäte johdetaan joko erilliseen säiliöön tai suoraan viemäriverkostoon. Ne ovat sekä veneilijän että sataman pitäjän kannalta helppoja käyttää.
Kiinteää laitetta hankittaessa sen sijainti on mietittävä erittäin tarkasti, niin että laiteen vieressä on aina tilaa imutyhjentäjille, sen viereen on helppo kiinnittyä ja syväys riittää myös suuremmille purjeveneille.
Useimpiin kiinteisiin imutyhjennyslaitteisiin voi liittää myös pilssiveden imumahdollisuuden, joka tietenkin nostaa laitteen hintaa jonkin verran.
Hinta: alk. 5000 € (pelkkä septi-imu)
Kiinteitä imutyhjennyspumppuja myyvät muun muassa:
Kärrymalliset laitteet
Kärrymalliset, liikuteltavat, eli veneen luo vietävät pumput on varustettu omalla tilapäissäiliöllä, josta käymäläjäte on erikseen tyhjennettävä suurempaan säiliöön tai viemäriverkostoon. Ne ovat käteviä siinä mielessä, ettei venettä tarvitse siirtää imutyhjennystä varten, mutta toisaalta työläitä, jos pumppua käytetään paljon. Hinta: 800–5 000 €
Kärrymallisia pumppuja myyvät muun muassa:
Kelluvat laitteet
Kelluvat imutyhjennyslaitteet on varustettu omalla, melko suurella säiliöllä, joka on aika ajoin tyhjennettävä. Näiden etuna on, että ne voidaan ankkuroida esimerkiksi väylän varteen, pois sataman ruuhkasta ja niiden sijoituspaikkaa voi tarpeen mukaan vaihdella.
Hinta: alk. 10 000 €
Kelluvia laitteita myyvät muun muassa:
Veneiden käymäläjätevesien tyhjennyslaituri
Reittitiimi Oy on tuonut markkinoille Rti-SeptiTM-laiturin, joka on suunniteltu veneiden jätevesisäiliöiden tyhjentämistä ja jätevesien säilytystä varten.
Laituri soveltuu erityisen hyvin paikkoihin, joissa imutyhjennyksen järjestäminen suoraan viemäriverkkoon on mahdotonta tai epätaloudellista tai halutaan tukeva, erillinen kiinnittymispaikka septin tyhjennystä varten.
Hinta alk: 20 000 €
Tyhjennyslaitureita myyvät muun muassa:
Oletko laitevalmistaja ja haluat omat imutyhjennyslaitteesi tiedot sivuillemme? Ota yhteyttä puhelimitse p. 02 274 500 tai sähköpostitse info@pssry.fi.
Kuvalliset käyttöohjeet septilaitteisiin tarjoaa BATSECO-BOAT-projekti
Tarjoamme kaikille septilaitteiden omistajille painokelpoiset käyttöohjeet laitteisiin kiinnitettäviksi. Sähkökäyttöisille sekä käsillä pumpattaville septilaitteille on omat ohjeensa.
Voit ladata A4-kokoiset painomateriaalit tästä.
Pinnalla
Ota yhteyttä
Aluepäällikkö
Katriina Murto
0505985181 katriina.murto@pssry.fiSaaristomeren, Itäisen Suomenlahden ja Pirkanmaan toiminta-alueet | Roope-satama -ohjelma