Merenkulun ympäristönsuojelulain muutosten vaikutus huvivenesatamiin

Huvivenesataman pitäjän on huolehdittava siitä, että huvivenesatamassa on riittävät erilliset vastaanottolaitteet vähintään käymäläjätevesille ja sekalaiselle yhdyskuntajätteelle.

Huvivenesataman, jossa alukset ovat kiinnittyneinä pääsääntöisesti pidempään kuin kolme yötä, pitäjän on kuitenkin huolehdittava siitä, että huvivenesatamassa on riittävät erilliset vastaanottolaitteet ainakin seuraaville jätelajeille:

1. öljypitoiset jätteet
2. käymäläjätevedet
3. sekalainen yhdyskuntajäte
4. vaaralliset jätteet

Poiketen siitä, mitä 2 ja 3 momentissa sekä 1 §:n 1 momentissa säädetään, huvivenesataman pitäjä voi järjestää jätteiden vastaanoton sopimalla kohtuullisella etäisyydellä lähialueella olevan vastaanottolaitteen käyttöoikeudesta. Tällöin huvivenesatamassa on oltava sen käyttäjien helposti saatavilla tieto tällaisesta järjestelystä sekä kyseisen vastaanottolaitteiston sijainnista ja aukioloajoista. Huvivenesataman jätteiden vastaanottoa mitoitettaessa on myös otettava huomioon toisista huvivenesatamista tulevat käyttäjät.

Sataman pitäjän on laadittava sataman jätehuoltosuunnitelma aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämisestä satamassa.

Sataman jätehuoltosuunnitelmassa on kuvattava aluksista peräisin olevien jätteiden vastaanotto, keräys, varastointi, käsittely ja hyödyntäminen sekä muu jätehuolto. Jätehuoltosuunnitelmassa on lisäksi kuvattava aluksilta perittävien maksujen suuruus ja laskentaperusteet. Jätehuoltosuunnitelmassa on kuvattava aluksilta peräisin olevien jätteiden jätehuollossa noudatettavat turvallisuustoimenpiteet, ellei niitä ole kuvattu muussa sataman toimintaa koskevassa toimivaltaisten viranomaisten hyväksymässä suunnitelmassa. Sataman jätehuoltosuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon sataman koko ja luonne sekä satamaa käyttävät alustyypit.

Jos huvivenesatamalla on 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu sopimus vastaanottolaitteen käyttöoikeudesta, on tämän sopimuksen sisältö kuvattava sataman jätehuoltosuunnitelmassa.

Satama voi tehdä toisen samalla maantieteellisellä alueella sijaitsevan sataman kanssa yhteisen jätehuoltosuunnitelman, jossa määritetään vastaanottolaitteiden tarve ja saatavuus kunkin sataman osalta erikseen.

Satamassa on noudatettava jätehuoltosuunnitelmaa sen jälkeen, kun se on hyväksytty. Lisäksi jätehuollon toteuttamiseksi tarpeellisia toimia ja vastaanottolaitteiden kuntoa on seurattava, havaitut puutteet korjattava viivytyksettä ja jätehuollon toimia jatkuvasti kehitettävä.

Tällaisissa tapauksissa arvio tehdään tapauskohtaisesti ja alusten pääasiallinen käyttötarkoitus ratkaisee. Jos suurin osa veneistä on näitä ns. yhteysveneitä ja selvästi alle 25 paikkaa on muussa käytössä, voidaan soveltaa 1 luvun 8 §:n 1 momentin 5 kohtaa, jolloin tätä satamaa ei pidetä lain tarkoittamana huvivenesatamana. Tällöin edellytyksenä kuitenkin on, että näiden mökkikiinteistöjen jätehuolto on kunnan järjestämä. Jos näin ei ole, on tätä satamaa pidettävä 50 paikkaisena huviveneiden kotisatamana, jolloin edellytykset ovat vastaanotto vähintään öljyisille ja vaarallisille jätteille sekä sekajätteille ja käymäläjätevesille.

On syytä huomata, että vaikka vähäiset paikat ja alueet rajataan sääntelyn ulkopuolelle, niitä koskee jätelain 28 §:n yleinen jätehuollon järjestämisvelvollisuus. Lisäksi jätelain 76 §:n mukaan sataman pitäjän on järjestettävä roskaantumisen ehkäisemiseksi alueella riittävä jätteen keräys ja muut jätehuollon palvelut. Siten myös vähäisen sataman pitäjän on huolehdittava siitä, ettei satamatoiminta aiheuta roskaantumista.

Mikäli venepaikkoja on 25 tai enemmän, pätee tässä tapauksessa lähtökohtaisesti ”vierassatamavaatimus” eli satamassa on otettava vastaan sekajätteet ja käymäläjätteet. Tämän voi toki hoitaa jätehuoltosopimuksella jonkin lähialueen sataman kanssa, tai oman kotisataman, mikäli näiden voidaan katsoa sijaitsevan samalla maantieteellisellä alueella. Arvioitavaksi voi tulla myös 1 luvun 8 §:n 1 momentin 7 kohdan ”muu vastaava paikka tai alue”, jos saaritukikohtaa voidaan pitää siten vähäisenä, että se rajautuu sataman määritelmän ulkopuolelle. Lähtökohtaisesti kuitenkin tällainen tukikohta vastaa jätemäärältään vastaavankokoista vierassatamaa, joten poisrajausta ei tulisi tehdä liian kevyin perustein. Tulkinnan tekee lopulta toimivaltainen kunnan ympäristöviranomainen.

On syytä huomata, että vaikka vähäiset paikat ja alueet rajataan sääntelyn ulkopuolelle, niitä koskee jätelain 28 §:n yleinen jätehuollon järjestämisvelvollisuus. Lisäksi jätelain 76 §:n mukaan sataman pitäjän on järjestettävä roskaantumisen ehkäisemiseksi alueella riittävä jätteen keräys ja muut jätehuollon palvelut. Siten myös vähäisen sataman pitäjän on huolehdittava siitä, ettei satamatoiminta aiheuta roskaantumista.

Satamalla tulee olla satamanpitäjä eli oikeushenkilö, joka vastaa sataman eri toimintojen kokonaisuuden järjestämisestä tai perii satamamaksun tai siihen verrattavan yleisen maksun sataman käyttämisestä. Mikäli tällaista tahoa ei ole, ei aluetta voida katsoa satamaksi. Mikäli tällainen taho on, ja alueella on 25 tai enemmän venepaikkaa, pätevät vierassatamaa koskevat vaatimukset. Esimerkin tapauksessa olennaista lienee ”virallisten” venepaikkojen määrä, sekä toisaalta kuten saaritukikohdan osalta punninta ”rakenteiltaan ja palveluiltaan sekä käyttäjä- ja jätemääriltään vähäinen paikka tai alue” -käsitteen kanssa.

Huomaa kuitenkin jätelain velvoite järjestää jätteen keräys roskaantumisen ehkäisemiseksi (Jätelaki 76 §): Sataman pitäjän, virkistykseen yleisesti käytettäväksi tarkoitetun alueen haltijan, ulkoilu- tai moottorikelkkareitin pitäjän taikka yleisötilaisuuden järjestäjän on järjestettävä roskaantumisen ehkäisemiseksi alueella riittävä jätteen keräys ja muut jätehuollon palvelut.

Päätöksen tekee toimivaltainen viranomainen, huvivenesatamien osalta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lain perusteluiden mukaan sama maantieteellinen alue voisi tarkoittaa esimerkiksi maantieteellistä muodostumaa, kuten järveä, järven- tai merenlahtea tai yhtenäistä saaristoa, taikka hallinnollisesti tulkittavaa maantieteellistä aluetta, kuten kuntaa. Sopimuksen toisen sataman kanssa tehneen sataman käyttäjien olisi kuitenkin tosiasiallisesti voitava käyttää sopimuksen kohteena olevaa jätteen vastaanottopaikkaa.