Septiverkostoa kunnostettiin Saaristomerellä – Borstö ja Helsingholm saivat veneilijöiden suosimat laitteet

Saaristomeri ei tarvitse yhtään ylimääräistä ravinnepäästöä. Suurimmat päästöt vaativat suuria toimia, mutta pieniinkin pitää tarttua. Siksi Pidä Saaristo Siistinä ry on asentanut Saaristomerelle kaksi uutta veneiden käymäläjätteiden imutyhjennyslaitetta. Uudet laiturimalliset laitteet ovat veneilijöiden suosiossa, sillä niihin on helppo kiinnittyä. Imutyhjennystä käyttämällä veneilijä estää käymäläjätevetensä ravinteita päätymästä mereen.

Vesistöretkeily veneillen olisi vaikeaa ilman toimivia ja hyville paikoille asennettuja imutyhjennyslaitteita. Niiden avulla veneilijä pääsee näppärästi eroon käymäläjätevesistään ja pitää samalla hyvää huolta siitä vesistöstä, jolla veneilee. 

Tänä kesänä Pidä Saaristo Siistinä ry uusi Saaristomerellä jälleen kaksi imutyhjennyslaitetta. Borstön ja Helsingholmin laitteet uusittiin osana SAAR-IMU-hanketta, jonka tavoitteena oli kunnostaa alueen septiverkostoa ja siten vähentää Saaristomeren rehevöitymistä.

– Veneilijä voi helposti vähentää Saaristomereen kohdistuvaa rehevöittävien ravinteiden pistekuormitusta tyhjentämällä käymäläjätteet aina imutyhjennyslaitteeseen, kertoo meribiologi Jutta Wuolamo Pidä saaristo Siistinä ry:stä.

Suomessa käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin vuonna 2005, mutta niiden tyhjentäminen veteen on edelleen valitettavan yleistä. Veneilijöiden käymäläjätteet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti matalissa lahdissa, joissa veden vaihtuvuus on vähäistä. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia, ja kasvit voivat hyödyntää virtsan sisältämiä ravinteita suoraan. Uloste sisältää vähemmän ravinteita, mutta sen mukana voi levitä bakteereja, jotka ovat terveyshaitta erityisesti matalissa vesissä lämpimillä kesäkeleillä.

– Veneilyn merkitys Saaristomeren kokonaisrehevöitymiselle on pieni verrattuna maatalouteen, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö veneilijän kannattaisi toimia vesillä mahdollisimman ympäristöystävällisesti, Wuolamo muistuttaa.

Uudet septit täydentävät lakisääteistä verkostoa

Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää tällä hetkellä 11 imutyhjennyslaitetta Saaristomerellä. Kelluvat imutyhjennyslaitteet ovat erityisen tärkeä palvelu muun muassa ulkosaaristossa, jossa ei ole kunnallista viemäriverkostoa. 

– Toivomme, että jokainen imutyhjennyslaitteen käyttäjä liittyisi Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäseneksi. Kun olemme sijoittaneet laitteen saaristoon, vastaamme yksin sen huollosta ja tyhjennyksistä syntyvistä kuluista. Suuri kiitos tarjoamistamme palveluista kuuluu siis jäsenillemme, sillä ilman heitä ei olisi palveluitakaan, painottaa Saaristomeren aluepäällikkö Katriina Murto.

Murto muistuttaa, että veneiden käymäläjätteiden vastaanoton järjestäminen on kuitenkin ensisijaisesti kuntien ja satamanpitäjien vastuulla. 

– Meidän laitteemme täydentävät lakisääteistä verkostoa. Pyrimme tarjoamaan palveluita siellä, missä niitä ei muuten olisi ja missä niistä on eniten hyötyä veneilijöille. 

Moni saattaa ajatella, että uusi imutyhjennyslaite voidaan vain asentaa sinne, missä sille on tarvetta. Jokaisen uuden kelluvan septin taustalla on pitkä valmistelu.

– Yhden kelluvan imutyhjennyslaitteen hankinta maksaa yli 50 000 euroa. Lisäksi tarvitaan sopiva sijoituspaikka, viranomaisten ja vesi- ja maa-alueen omistajien hyväksyntä sekä toimiva huoltojärjestely. Vasta sen jälkeen uusi asema voidaan sijoittaa kohteeseen, Murto toteaa.

Pidä Saaristo Siistinä ry kehittää septiverkostoaan jatkuvasti resurssiensa mukaan. Yhdistys ottaa mielellään vastaan rahoitusta uusien laitteiden hankintaan, paikkaehdotuksia uusille asemille ja uusia yhteistyökumppaneita.

Suurimmat ravinnepäästöt vaativat suuria toimia, mutta pieniinkin pitää tarttua

Itämeren palautuminen ympäristöongelmista on hidasta, koska voimakas ravinnekuormitus on jatkunut vuosikymmeniä. Niiden aikana Itämeren pohjaan on varastoitunut suuri määrä fosforia. Meri vapauttaa sitä pohjasedimentistä takaisin veteen.

– Rehevöityminen on noidankehä. Mitä rehevöityneempi meri on, sitä vähemmän siellä on happea. Mitä vähemmän siellä on happea, sitä enemmän pohjasta vapautuu fosforia, joka kiihdyttää rehevöitymistä. Vaikka me tekisimme Itämeren puolesta kaiken voitavamme, kestäisi silti vuosikymmeniä, ennen kuin sen tila paranisi merkittävästi – ja juuri siksi pieniäkin Itämeren tilaa parantavia tekoja pitää tehdä, Wuolamo kertoo.

Itämeren rehevöitymistä on pystytty hillitsemään monin eri tavoin lainsäädännön ja konkretian keinoin; kieltämällä veneiden käymäläjätteiden päästäminen mereen, vähentämällä peltojen ja talousmetsien ravinnehuuhtoumia ja rahtilaivojen jätevesien päästökiellon avulla. 

– Jokainen pienikin teko vaikuttaa. Veneilijät ja retkeilijät voivat helposti pitää huolta Itämerestä. Tyhjennä käymäläjätevedet imutyhjennyslaitteeseen ja käytä huusseja. Tiskaa vain tiskaamiseen tarkoitetulla paikalla ja huolehdi, että pesuainevedet suodattuvat maakerrosten läpi, jos joudut valuttamaan ne luontoon. Äläkä peseydy suoraan meressä.

SAAR-IMU-hanke sai rahoitusta EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Lisäksi hanke sai avustusta Saaristomeren Suojelurahastolta.

Lisätietoja

Aluepäällikkö

Katriina Murto

0505985181 katriina.murto@pssry.fi

Saaristomeren, Itäisen Suomenlahden ja Pirkanmaan toiminta-alueet | Roope-satama -ohjelma