Rahtilaivat eivät enää saa päästää jätevesiään Itämereen – veneilijöiltä tämä on ollut kiellettyä jo liki 20 vuotta
Eduskunta hyväksyi joulukuun alussa lakiesityksen, joka kieltää laivojen jätevesien ja rikkipesurivesien laskemisen Itämereen. Suomen rannikkovesillä kielto astuu voimaan heinäkuun 2025 alusta alkaen. Kiellon laajentuminen pienveneistä matkustaja- ja rahtilaivoihin on vuosikymmeniä kestäneen pitkäjänteisen työn tulos.
Kuvassa Roska-Roope kerää sinilevää kesällä 2024. Kuva: Origin by Ocean
Matkustajalaivoilta jätevesien laskeminen Itämereen on ollut kiellettyä jo vuosia. Eduskunnan hyväksymän uuden lainsäädännön myötä kielto laajenee koskemaan myös rahtilaivoja, joista suurin osa laskee jätevetensä edelleen Itämereen. Lakimuutoksen taustalla on vuosia kestäneet vapaaehtoiset toimet ja BSAG:n aloittama Ship Waste Action -yhteistyö.
– Lakimuutos on upea näyttö yhdessä tekemisen voimasta. Kun saimme mukaan edelläkävijäyritykset rahdinantajista varustamoihin, satamiin, satamameklareihin ja agentteihin sekä jätehuoltoon, oli mahdollista osoittaa vastuullisuuden olevan vain halusta kiinni. Sen ansiosta laista päätettiin yksimielisesti, kertoo toimitusjohtaja Ville Wahlberg BSAG:stä.
Meribiologi Jutta Vuolamo Pidä Saaristo Siistinä ry:stä pitää kieltoa tärkeänä harppauksena Itämeren ravinnekuorman ja rehevöitymisen vähentämiseksi. Uuden lainsäädännön myötä Suomesta tulee edelläkävijä aluksista peräisin olevien ravinnepäästöjen hillitsemisessä.
– Edes maailmanlaajuisesti ei ole aiemmin asetettu näin kunnianhimoisia lakeja, joten Suomi näyttää arvokasta malliesimerkkiä koko Itämeren alueen valtioille. Käymäläjätevedet sisältävät suuria määriä Itämerta rehevöittäviä ravinteita, jotka aiheuttavat meressä muun muassa sinileväkukintoja.
Veneet eivät ole saaneet laskea jätevesiään Suomen aluevesille liki 20 vuoteen
Suomi on ollut edelläkävijä vesistöjen rehevöitymistä hillitsevien lakien asettamisessa jo aiemmin. Suomessa pienveneiden käymäläjätevesien laskeminen vesistöihin kiellettiin täysin vuonna 2005. Kielto oli ensimmäinen laatuaan koko Itämeren alueella.
– Veneilijöiden käymäläjätevedet ovat olleet Pidä Saaristo Siistinä ry:n työn keskiössä jo 40 vuoden ajan. Työskentelimme jo 1980-luvulla aktiivisesti estääksemme veneiden käymäläjätejätevesien päästämisen Suomen aluevesille. Käymäläjätevesien imutyhjennyslaiteverkostoa aloimme rakentaa Suomeen jo 1990-luvulla ennen kuin veneiden jätevesien päästökielto astui voimaan vuonna 2005, Vuolamo kertoo.
Suurimmalle osalle veneilijöistä asianmukainen imutyhjennys on nykyään itsestäänselvyys, mutta yhä tänäkin päivänä käymäläjätevesien tyhjentäminen suoraan Itämereen tai järviin on valitettavan yleistä.
– Suomalaiset veneilijät ovat pääsääntöisesti hyvin vastuuntuntoisia. Silti osa veneilijöistä on ihmetellyt, miksi heidän pitäisi käyttää imutyhjennyslaitteita, kun rahtilaivatkin saavat purkaa jätevetensä suoraan mereen. Uusi rahtilaivoja koskeva lainsäädäntö toimii esimerkkinä ja motivoivana toimenpiteenä – nyt Itämerta suojellaan yhdessä laivan tai veneen koosta huolimatta, kun molemmat kulkuvälineet sitoutetaan yhteisiin lakeihin, Vuolamo toteaa.
Toimiva ja kattava imutyhjennyslaiteverkosto on perusedellytys sille, että veneilijä voi liikkua vesillä Itämerta ja järviä kuormittamatta. Pidä Saaristo Siistinä ry kartoittaa tällä hetkellä imutyhjennyslaitteiden määrää ja sijainteja Pohjanlahdella ja Saimaalla. Kartoitushankkeiden avulla halutaan suojella herkkiä vesistöjä ja vähentää vesilläliikkumisen haittavaikutuksia.
– Hankkeiden laajempana tavoitteena on vähentää ravinnepäästöjä ja rehevöitymistä. Käytännössä selvitämme, missä kunnossa nykyiset laitteet ovat, missä ne sijaitsevat ja onko Pohjanlahden rannikolla ja Saimaalla tarvetta uusille imutyhjennyslaitteille, Vuolamo kertoo.
