Pohjanlahden rehevöitymistä voidaan ennaltaehkäistä toimivalla veneiden käymäläjätevesien imutyhjennyslaiteverkostolla – kunnilta toivotaan vastauksia kartoituskyselyyn
Tornion ja Kristiinankaupungin välisen alueen veneiden käymäläjätevesien imutyhjennyspaikkojen sijainnit ja tarkka lukumäärä eivät ole tiedossa. Alueen kunnilta toivotaan vastauksia kartoituskyselyyn syyskuun loppuun mennessä.
Ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry kartoittaa Pohjanlahdella veneiden septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaiteverkostoa. Tällä hetkellä on epäselvää, kuinka paljon imutyhjennyslaitteita on, missä ne sijaitsevat, ja ovatko kaikki laitteet käytössä.
– Olemme lähettäneet alueen kunnille kyselyn selvittääksemme, miten paikallisissa venesatamissa huolehditaan veneiden käymäläjäte- ja pilssivesien käsittelystä. Yhtenä tavoitteena on selvittää, tarvitaanko Pohjanlahdelle uusia imutyhjennyslaitteita, kertoo Pohjanlahden aluepäällikkö Jukka Lundell Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Toukokuussa käynnistyneessä hankkeessa kartoitetaan, millaisessa kunnossa nykyiset imutyhjennyslaitteet ovat ja missä ne sijaitsevat. Hankkeen laajempana tavoitteena on vähentää veneilystä aiheutuvaa ravinnekuormitusta ja haitallisten aineiden päästöjä Pohjanlahdella.
– Toivomme myös saavamme kunnilta tiedon siitä, ovatko vähintään 25-paikkaiset satamat ilmoittaneet jätehuoltosuunnitelmassaan, että jokin toinen satama ottaisi vastaan veneilijöiden käymäläjätteet heidän puolestaan. Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaan vähintään 25-paikkaisissa venesatamissa on otettava vastaan satamaa käyttävien alusten jätteitä ja laadittava jätehuoltosuunnitelma, Lundell kertoo.
Toimiva imutyhjennyslaiteverkosto vähentää Pohjanlahden rehevöitymistä ja kemikalisoitumista
Vaikka veneilyn merkitys Perämeren ja Pohjanlahden ravinnekuormittajana on kokonaisuuden kannalta vähäinen, aiheuttaa se alueella merkittävää pistekuormitusta erityisesti kesäkuukausina. Septitankin sisältö on pääasiallisesti virtsaa, ulostetta, vettä ja vessapaperia, mutta mukana voi olla myös sekalainen kirjo erilaisia pesuaineita. Mereen päätyessään nämä vauhdittavat rehevöitymistä myös Pohjanlahdella, jossa rehevöitymisen merkkejä näkyy vuosi vuodelta enemmän.
– On arvioitu, että neljän ihmisen vessatuotokset antavat kahdessa päivässä kasvupotentiaalin 20 kilogrammalle rehevöittävää levää. Kun imutyhjennyslaitteet toimivat ja niitä on tarpeeksi, veneilijät voivat toimia ympäristöystävällisesti, Lundell jatkaa.
”Pohjanlahden veneiden septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteidenverkostokartoitus” on kaksivuotinen hanke, joka edistää vesiympäristön suojelua sekä edesauttaa matkailun ja vesillä liikkumisen ympäristöystävällistä kehittymistä ja haittavaikutusten vähenemistä. Hanke saa rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta Vesi- ja ympäristönhoidon edistämisen- sekä Vesiensuojelun tehostamisohjelmista. Hanke alkoi 13.5.2024 ja päättyy 15.11.2025.
