Pohjanlahden hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden puolesta: uusi huoltoalus saa lisää tukijoita
Pidä Saaristo Siistinä ry:n Pohjanlahden uusi huoltoalus M/S Roope-Botnia on saanut riveihinsä merkittäviä uusia tukijoita. Keski-Pohjanmaan Osuuspankki ja Vaasan Osuuspankki, Wärtsilä, Kokkolan ja Vaasan kaupungit, Perhonjokirahasto sekä eduskunta ovat lähteneet mukaan kattamaan M/S Roope-Botnian investointikuluja. Lämmin kiitos kaikille tukijoille!


Uudella aluksella huollamme Pohjanlahden retkisatamaverkostoa Maalahden ja Kokkolan välisellä alueella. Alus laskettiin vesille tänä syksynä, ja ensimmäiset koeajot ehdittiin tehdä hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Täyteen työhön ryhdytään keväällä 2026. Alushankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 1,45 miljoonaa euroa, mikä on yhdistykselle poikkeuksellisen suuri investointi.
– Uusi huoltoalus vie Pohjanlahden toimintamme aivan uudelle tasolle ja mahdollistaa retkisatamaverkoston pitkäjänteisen kehittämisen. Yritysten ja julkisten toimijoiden tuki on ollut hankkeen onnistumisen kannalta ratkaisevaa, ja olemme siitä erittäin kiitollisia, sanoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnanjohtaja Katja Rytkönen.
Yhteistyötä alueen meriluonnon ja elinvoiman hyväksi
Eduskunnan myöntämää 200 000 euron lisärahoitusta ja Keski-Pohjanmaan Osuuspankin, Vaasan Osuuspankin, Wärtsilän, Perhonjokirahaston sekä Kokkolan ja Vaasan kaupunkien merkittäviä lahjoituksia yhdistää vahva tahto edistää alueen hyvinvointia ja elinvoimaa myös ympäristönäkökulmasta.
Keski-Pohjanmaan ja Vaasan Osuuspankkien lahjoitus on osa pankkien yhteiskuntavastuuta. Kun lahjoitus kohdistetaan suoraan pankkien omille toimialueille länsirannikolla, voivat pankit vastata asiakkaidensa toiveisiin.
– Olemme usein saaneet asiakkailtamme toiveita kohdistaa lahjoitusvaroja myös ympäristötyöhön. Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankkeessa yhdistyvät mielestäni hienolla tavalla arvokas ympäristötyö ja paikallisuus, kertoo Vaasan Osuuspankin toimitusjohtaja Ulf Nylund.
Kokkolan kaupungille aluksen tukeminen on investointi alueen meriluonnon hyvinvointiin, virkistyskäyttöön ja vetovoimaan. Katso videolta (siirryt toiseen palveluun)haastattelu Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattilan omasta suhteestaan vesistöihin ja siitä, miksi huoltoalushanke on kaupungille tärkeä.
Alushanketta ovat jo aiemmin tukeneet UPM, Luodon, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat, KWH-yhtymä, LähiTapiola Pohjanmaa, Weisell-säätiö, Kongsberg Maritime sekä Kewatec Shipyards. Julkista tukea on saatu ELY-keskukselta EU:n maaseuturahastosta, joka tukee ympäristö- ja ilmastoinvestointeja.
Rakennettu vaativiin Pohjanlahden olosuhteisiin
Pohjanlahden uusi huoltoalus on rakennettu alueen karikkoisia ja tuulisia olosuhteita silmällä pitäen. Alus on 16,5 metriä pitkä ja 5 metriä leveä, ja se korvaa käytöstä poistetun, 1990-luvulla rakennetun edeltäjänsä. Uudella M/S Roope-Botnialla huolletaan noin 30 retkisataman verkostoa Maalahden ja Kokkolan välisellä alueella.
– Aluksella hoidetaan saariston jätepisteiden tyhjentäminen, kuivakäymälöiden huolto ja merellä sijaitsevien imutyhjennysasemien tyhjentäminen. Aluksen suunnittelussa on huomioitu mahdollisuus avustaa ympäristövahinkojen torjunnassa ja muissa pelastustehtävissä, kertoo Rytkönen.
Pidä Saaristo Siistinä ry vastaa Pohjanlahdella ainoana toimijana kokonaisvaltaisesti vesilläliikkujien jätehuollosta. Uuden aluksen myötä arvokas työ voi jatkua tulevina vuosikymmeninä, ja samalla suomalainen vesistöretkeilykulttuuri vahvistuu Itämeren pohjoisimmalla alueella.
– Tällaisen retkisatamaverkoston arvo luonnolle on mittaamaton, sillä palvelut sijaitsevat perinteisen infran ulkopuolella saarilla, joissa kunnallisilla toimijoilla ei ole resursseja toimia. Verkoston ylläpitäminen on vähintä, mitä voimme tehdä, jotta Pohjanlahden meriluonto ja vesistöretkeilykulttuuri säilyisivät tuleville sukupolville, painottaa Rytkönen.
Katso videolta(siirryt toiseen palveluun) M/S Roope-Botnian päällikön Mikael Thodénin tunnelmat uuden huoltoaluksen koeajolta.
Huoltoalushankkeen rahoituksessa ollaan nyt pitkällä, mutta loppukiriä varten kannustamme mukaan vielä muitakin alueen yrityksiä. Tavoitteena on kattaa kaikki investointikustannukset ja varmistaa, että Pohjanlahden huoltokausi pääsee pyörähtämään täysipainoisesti käyntiin ensi keväänä.