Maakuntahallituksen raportti osoittaa, että Ahvenanmaan vesistöillä on suuria haasteita
Ahvenanmaan järvet ja rannikkovedet kärsivät edelleen suurista haasteista. Tämä käy ilmi Ahvenanmaan maakuntahallituksen raportista, jossa arvioidaan Ahvenanmaan rannikko- ja sisävesien ekologista statusta. Arviointi pohjautuu EU:n vesipuitedirektiiviin eli WDF:ään.
Ahvenanmaan vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan monin paikoin kohtalaisessa kunnossa. Sen sijaan useiden sisäsaariston lahtien vesi luokitellaan tilaltaan vain epätyydyttäväksi ja siellä veden laatu on yleisesti huonompi. Yhdenkään rannikkoalueen vesistön tila ei ole parantunut, päinvastoin viidellä mittausalueella se on heikentynyt.
– Se, että meillä Ahvenanmaalla saaristo on huonommassa kunnossa nyt kuin aiemmin, on muistutus siitä, että meillä on vielä paljon tekemistä ennen kuin meremme ja sisävetemme voivat hyvin, toteaa amanuenssi Tony Cederberg Åbo Akademista.
Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma – ja se koskee myös Ahvenanmaan vesistöjä. Erityisesti Ahvenanmaan rannikkovesillä biologiset parametrit eli kasviplankton, pohjaeliöstö ja makrofyytit osoittavat selkeitä merkkejä rehevöitymisestä. Ahvenanmaalla sijaitsevalla Husön biologisella asemalla työskentelevän Cederbergin mukaan biologisten parametrien yhteisarvo oli niin huono, ettei typpeä ja fosforia edes huomioitu erikseen.
– Rehevöityminen muuttaa koko ekosysteemiä, mikä johtaa leväkasvustoon ja veden samentumiseen. Se heikentää sekä kasvien että eläinten elämää, mikä puolestaan vaikeuttaa kalojen ja muiden eliöiden elinmahdollisuuksia.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Ahvenanmaan sisävesien tilassa on tapahtunut vain pieniä muutoksia edellisen ekologisen tilan arvioinnin jälkeen, joka tehtiin vuosina 2012–2018. Rannikkovesillä vallitsee sitä vastoin laskeva trendi. Erityisesti vesistöjen klorofyllipitoisuus on noussut yhteensä 52 seuranta-alueella, joita on yhteensä 61.
– Klorofyllipitoisuudet kertovat, kuinka paljon vedessä on levää. Ne kasvoivat keskimäärin 15 % edellisestä luokituksesta. Klorofyllipitoisuuksien nouseminen oli suurin yksittäinen syy siihen, että veden tila laski viidellä seuranta-alueella, Cederberg kertoo.
Tilanne sisäsaaristossa on yhä huonompi kuin kauempana merellä, ja siksi siihen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Näkyykö horisontissa valon pilkahduksia? Cederbergin mukaan joidenkin järvien veden laatu näyttäisi hieman parantuneen, mutta muutokseen tulee suhtautua varauksella.
– Vargatan suojärvi oli ainoa paikka, jossa typpipitoisuudet olivat laskeneet. Sen tila on kuitenkin edelleen erittäin huono, ja se on ehdottomasti Ahvenanmaan kaikkein rehevöitynein vesistö. Siellä klorofyllipitoisuus ylittää hyvään tilaan vaadittavat raja-arvot edelleen 25-kertaisesti.
Vesistöjen tilan seuranta on ensimmäinen askel niiden suojelemiseen. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että sekä meillä että tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus nauttia puhtaista ja elämää ylläpitävistä vesistöistä. Vesistöt ovat osa Ahvenanmaan sydäntä ja sielua – pidetään niistä huolta.
Lähde: Ålands landskapsregering, 2025. Ytvattensatus på Åland 2018–2024(siirryt toiseen palveluun).
