Toimitathan käytöstä poistetun veneen jätehuoltoon
Maailman ympäristöpäivän 5.6. teemana on tänä vuonna muoviroskaantuminen. Hylätyt ja käytöstä poistetut veneet, niihin jätetyt polttoaineet, akut ja muut vaaralliset jätteet sekä veneistä peräisin oleva muovi ja maalijäänteet voivat olla ympäristöriski ja aiheuttaa vaaraa myös ihmisten terveydelle. Pienet veneet kannattaakin toimittaa jäteasemalle maisemaa rumentamasta ja ympäristöä pilaamasta.
Kuntien jäteasemat yleensä vastaanottavat pieniä veneitä
Tiedon puute veneiden jätehuollosta, kuljetuksen vaikeus ja kustannukset ovat merkittävimmät esteet käytöstä poistettujen lasikuituveneiden asialliselle käsittelylle ympäristöministeriön teettämän selvityksen (2024) mukaan.
Jos vene on rikki, kannattaa se ensisijaisesti korjata jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Kunnossa oleva vene kannattaa vaikka lahjoittaa edelleen, mikäli itsellä ei ole sille käyttöä. Muussa tapauksessa veneen omistajan täytyy huolehtia käytöstä poistetun veneen toimittamisesta jätehuoltoon.
Jäteasemat ja -keskukset vastaanottavat kotitalouksien soutuveneitä ja muita pienveneitä. Vastaanottomaksut vaihtelevat eri puolilla Suomea. Myös palveluissa on eroja, joten jäteasemilta kannattaa kysyä etukäteen tarkemmat tiedot veneiden vastaanotosta. Etenkin suurempien veneiden osalta on hyvä tarkistaa alueelliset käytännöt. Ennen jätehuoltoon toimittamista veneistä tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa vaaralliset aineet, kuten akut, kaasupullot ja polttoaine, ja toimitettava ne erillään vaarallisen jätteen keräykseen.
Lounais-Suomen Jätehuolto oy ja Pidä Saaristo Siistinä ry järjestävät romuveneiden keräyskampanjan Saaristomerellä elo-lokakuussa.
Vastaanotetut veneet kierrätetään mahdollisuuksien mukaan, hyödynnetään energiana tai loppusijoitetaan kaatopaikalle. Lasikuitua voidaan kierrättää osana sementin valmistusta.
”Pidetään huoli ympäristöstämme, vesistöistämme ja Itämerestä. Toivon, että rannoille ja muualle ympäristöön jätetyt veneet saataisiin joko uudelleen käyttöön tai jätehuollon piiriin. Lasikuidun hyödyntäminen osana sementintuotantoa tarjoaa tällä hetkellä mahdollisuuden lasikuituveneiden kierrätykseen. Jätelaitosten tulisi suosia sitä energiana hyödyntämisen tai kaatopaikalle sijoittamisen sijaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.
Hylättyjä veneitä vaikea todistaa jätteeksi
Osa veneistä voi olla hylättyjä eli niiden omistajaa ei tiedetä. Hylätyltä vaikuttavien veneiden osalta on usein haastavaa todeta, onko veneen omistaja hylännyt veneen eli onko se muuttunut jätteeksi. Soutuveneitä ja muita pienempiä veneitä ei ilmoiteta venerekisteriin, joten omistajan tavoittaminen voi olla vaikeaa.
Mikäli vene on hylätty eikä omistajaa löydetä, vastuut ja oikeudet veneen siirtämisestä riippuvat siitä, mille alueelle vene on jätetty. Käytännössä vastuu hylätystä veneestä on yleensä joko alueen haltijalla tai kunnalla. Jos vene on hylätty sataman alueelle, sataman pitäjä on velvollinen siirtämään hylätyn veneen jätehuoltoon. Ethän siis jätä vanhaa venettäsi muiden siivottavaksi.
Paikallisilla yhdistyksillä tai muilla yhteisöillä voi olla kiinnostusta siivota lähirannoille hylättyjä veneitä ympäristön siisteyttä edistääkseen. Keräilykampanjaa suunniteltaessa kannattaa muistaa oikeuksien ja vastuiden lisäksi, että toimittaminen jätehuoltoon on maksullista, vaikka kyse olisikin hyväntahtoisesta toiminnasta.
Suomessa on yli miljoona venettä, joista arviolta noin 60 prosenttia on lasikuituveneitä. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, sillä vain osa veneistä täytyy rekisteröidä. Merkittävä osa lasikuituveneistä on pienveneitä, kuten soutuveneitä.
Linkkejä:
· Valtion julkaisuarkisto: Selvitys käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden jätehuollon vauhdittamiseksi (siirryt toiseen palveluun)
· Lataa sosiaalisen median aineistoja ja grafiikkaa ympäristöministeriön kuvapankista
· Etsi jätelaitosten yhteystietoja Suomen Kiertovoima ry:n verkkosivulta(siirryt toiseen palveluun)
Lisätietoja
Käytöstä poistetut veneet ja hylätyt veneet ja niiden ympäristövaikutukset
Ympäristöministeriö, erityisasiantuntija Henna Rinne puh. 0295 250 214, etunimi.sukunimi@gov.fi
Veneiden jätehuolto
Suomen Kiertovoima ry, johtava asiantuntija Timo Hämäläinen, puh. 050 442 2371, etunimi.sukunimi@kivo.fi
Venekeräys Saaristomerellä
Pidä Saaristo Siistinä ry, aluepäällikkö Katriina Murto, puh. 050 5985 181, katriina.murto@pssry.fi
Lounais-Suomen Jätehuolto oy, palveluasiantuntija Janne Penttinen, puh. 020 728 2099, etunimi.sukunimi@lsjh.fi
Traficom
johtava asiantuntija Tom Wilenius, puh. 050 560 7950, etunimi.sukunimi@traficom.fi