Kuplat ja kosteikot tehostavat jäteveden käsittelyä Itämeren rannikolla
Jätevesien puhdistaminen on yksi merkittävimmistä tavoista suojella Itämerta. Jos runsaasti fosforia ja typpeä sisältävät jätevedet johdettaisiin sellaisenaan mereen, aiheuttaisivat ne siellä voimakasta rehevöitymistä. Pidä Saaristo Siistinä ry osallistui NURSECOAST-II-hankkeen tapaamiseen Latvian Jurmalassa, jossa yhdistyksen projektitiimi pääsi tutustumaan jäteveden puhdistusta tehostaviin pilottiratkaisuihin.
NURSECOAST-II-hankkeen puolivälin konferenssi järjestettiin toukokuussa Latvian Jurmalassa. Osana konferenssia Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Jutta Vuolamo ja projektikoordinaattori Niklas Niemi pääsivät tutustumaan hankkeen kahteen pilottikohteeseen: Jūrkalneen ja Blāzman jätevedenpuhdistamoon.
– Hankkeessa pyritään löytämään rannikolle ja kausivaihteluun sopivia ratkaisuja. Kun jätevedenpuhdistamot ylikuormittuvat, tapahtuu ylivuotoja tai hallittuja ohijuoksutuksia, jolloin rehevöittäviä ravinteita pääsee virtaamaan Itämereen, kertoo Vuolamo.
Itämeren maiden pienten jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta on saatavilla vain rajoitetusti puhdistustuloksia.
– Esimerkiksi kausivaihteluiden arvioiminen ei useinkaan ole mahdollista. Lainsäädäntöä ollaan uudistamassa, mutta senkin jälkeen alle 1000 asukkaalle mitoitetut puhdistamot jäävät usein resurssien puutteessa vähälle valvonnalle, kertoo Virpi Vorne Luonnonvarakeskuksesta.
Nanokuplat tehostavat jäteveden hajoamista
Itämeren rannikolla sijaitseva pieni Jūrkalnen kylä pitkine hiekkarantoineen on suosittu kesälomakohde. Erityisesti Jūrkalnessa törmätään samaan ongelmaan kuin Suomen saaristossa; kesäkaudella paikalle saapuu paljon matkailijoita, jolloin vuotuisen keskimääräisen asukasluvun perusteella mitoitetut jätevedenpuhdistamot ylikuormittuvat.
– Normaalitilanteessa Jūrkalnen jätevedenpuhdistamo käsittelee noin 150 kotitalouden päivittäiset jätevedet. Kesäkaudella matkailijoiden määrä kasvaa niin paljon, että jätevesilaitos ei ehdi käsittelemään sekä kotitalouksien että matkailijoiden tuottamia jätevesiä. Ongelmat liittyvät nimenomaan kuormituksen muutoksiin, Vuolamo kuvailee.
Jūrkalnen pilottiteknologia perustuu pieniin nanokupliin, jotka tehostavat hajoamisreaktioita jätevedessä.
– Nanokuplat ovat pienen pieniä kuplia, jotka yksinkertaisesti tehostavat jäteveden hajoamista. Nanokuplien avulla jäteveden käsittelyprosessia voidaan siis nopeuttaa, Vuolamo kuvailee.
Keinotekoinen kosteikko vielä rakennusvaiheessa
Blāzman jätevedenpuhdistamo on yhdistetty toimivaksi kokonaisuudeksi teknisesti erilaisilla osilla, jotka on asennettu paikoilleen jo Neuvostoliiton aikana. Laitos on suunniteltu siten, että se vastaanottaisi ja käsittelisi 100 m3 jätevettä päivässä. Vuonna 2023 puhdistamoon johdettiin puhdistettavaksi jopa 200 m3 jätevettä päivittäin.
– Blāzman pilotin rakentaminen on vielä vaiheessa. Ongelmaksi on muodostunut lupien saaminen ja toisaalta myös taustatiedon hankkiminen, Vuolamo kertoo.
Ongelmia aiheuttavat erityisesti alueen historia Neuvostoliiton ajoilta, jolloin alueelle ei tehty riittävää tutkimusta ja tiedonkeruuta maankäyttöön ja alueen ympäristöominaisuuksiin liittyen.
– Hajanaisen tiedon kerääminen on ollut hidasta, ja puutteelliset taustatiedot ovat puolestaan on venyttäneet lupaprosesseja, Vuolamo jatkaa.
Työkaluja pilottiteknologian käyttöönoton tueksi
NURSECOAST-II-hanke pyrkii vähentämään matkailun aiheuttamaa ravinnekuormitusta Itämeren rannikkoalueiden vesissä. Hankkeessa 17 toimijaa ympäri EU:n kehittää ratkaisuja Itämeren rehevöitymisongelman ratkaisemiseksi. Pienten, alle 2 000 asukkaalle mitoitettujen jätevesilaitosten toimintaa pyritään tehostamaan erilaisin menetelmin, jotta Itämereen ei päätyisi rehevöittäviä ravinteita.
– Piloteista saatuja tuloksia ja kokemuksia voidaan toivottavasti hyödyntää muissa kohteissa, jotka kamppailevat vastaavien haasteiden kanssa. Tällä hetkellä laadimme yhdessä muiden hankepartnereiden kanssa vertaisarvioinnissa käytettäviä työkaluja, joiden avulla pystymme arvioida pilottiratkaisujen vastuullisuutta, muunneltavuutta sekä sidosryhmien osallistuvuutta, Vuolamo kuvailee.
Vertaisarvioinnin avulla hankkeen sidosryhmiä autetaan valitsemaan käyttöönsä heille parhaiten sopivia ratkaisuja.
– Käytännössä arvioimme, miten hankkeen eri pilottiratkaisut soveltuvat erilaisiin olosuhteisiin ja mitä niiden käyttöönotossa täytyy mahdollisesti huomioida. Hankkeessa on havaittu, että ongelma on paljon oletettua monitasoisempi. Siksi ratkaisuissa tarvii aika paljon huomioida kohteet yksilöinä, eikä samaa laitetta tai ratkaisua voi yksinkertaisesti monistaa kaikkialle, Vuolamo kiteyttää.
NURSECOAST-II-hanketta koordinoi The Institute of Fluid-Flow Machinery Polish Academy of Sciences Puolasta. Suomesta mukana hankepartnereina ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristöopisto Sykli, Inkoon kunta ja Pidä Saaristo Siistinä ry. Hankkeeseen osallistuu yhteensä 17 kumppania kahdeksasta Itämeren alueen maasta: Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta. NURSECOAST-II-hankkeen rahoittaa Interreg Baltic Sea Region 2021–2027 -ohjelma ja hanke saa osarahoitusta Euroopan unionilta. Hanke alkoi 1.1.2023 ja päättyy 31.12.2025.
