Kun huolehdit hulevedestä ja roskista, suojelet Itämerta

Hulevesi ei itsessään ole ongelma, vaan ihan luonnollista veden kiertokulkua. Kaikki hulevesi ei voi imeytyä maaperään etenkään kaupungeissa, missä on paljon rakennettua pinta-alaa, joten se päätyy virtaamaan pintoja pitkin. Ongelmaksi hulevesi voi muodostua, jos vedelle ei ole riittävästi tilaa, sen reittejä ei ole suunniteltu hyvin tai hulevettä muodostuu kerralla valtavia määriä rankkasateen tai nopean lumensulamisen vuoksi. Toinen yleinen huolenaihe huleveden kanssa liittyy huleveden laatuun, eli sen sisältämiin epäpuhtauksiin tai ravinteisiin.

Mihin hulevesi menee?

Maanpinnalta hulevesi johdetaan yleensä hulevesiviemäreihin tai avo-ojiin, joiden kautta se lopulta päätyy mereen tai sisämaassa järviin. Matkan varrella voi olla esimerkiksi puroja. Hulevesi ei mene millekään puhdistamolle kuten jätevesi: hulevesi ei ole jätevettä. Poikkeuksena ovat vanhat sekaviemäröidyt alueet, kuten Helsingin kantakaupunki. Sieltä hulevesi ohjataan jäteveden mukana jätevedenpuhdistamolle. Mutta muuten huleveden ohjaaminen jätevesiviemäriin on kiellettyä. Jätevedenpuhdistusprosessit eivät pysty vastaanottamaan hulevesimääriä, eivätkä puhdistusprosessit toimi kunnolla kylmille sade- ja sulamisvesille. Ja miksi sadevettä pitäisikään puhdistaa puhdistamoilla?

Niin, hulevesi on lähtökohtaisesti vesi- ja lumisateista peräisin ja siten sen pitäisi olla melko puhdasta. Mutta huleveden mukana kulkeutuu kaikenlaista, mikä ei ole puroille, järville tai Itämerelle hyväksi. Osa epäpuhtauksista päätyy huleveteen tahattomasti, osa tarkoituksella.

Jos esimerkiksi pesee auton kaupunkialueella pihassa, ja huuhtelee pesuvedet pihan sadevesikaivoon, menevät pesuvedet huleveden mukana lähivesistöön. Tai jos heittää kaupungilla tupakantumpin hulevesikaivoon, jatkaa tumppi matkaansa huleveden mukana ehkä läheiseen taimenpuroon. Toisaalta huleveteen päätyy myös esimerkiksi mikromuoveja tieliikenteestä, eikä renkaiden kulumiselle oikein mahdeta mitään. Huleveden mukana kulkeutuu myös esimerkiksi puiden lehtiä ja eläinten jätöksiä, ja kiintoaineksen mukana vesistöjä kuormittavia ravinteita ja myös haitallisia aineita.

Huleveden hallinta on mahdollista

Huleveden määrällistä hallintaa hoidetaan kaupungeissa jo hyvin. Veden reittejä ja riittävää viemäröintiä suunnitellaan, mietitään viivytysmahdollisuuksia kuten erilaisia altaita ja muistetaan kasvillisuuden ja puiden merkitys huleveden hallinnassa. Hulevesi nähdään aiempaa enemmän ympäristöön kuuluvana ja jopa viihtyisyyttä tuovana elementtinä, eikä ongelmana.

Huleveden laatua on myös selvitetty yhä enemmän, ja mietitty keinoja poistaa epäpuhtauksia ja vähentää haittoja vastaanottavalle vesistölle. Kokeilussa ja käytössä on esimerkiksi biohiilisuodatusratkaisuja haitta-aineiden poistamiseksi ja kosteikkoalueita ravinteiden sitomiseksi. Hulevesikaivoihin on asennettu roskasieppareita ja hulehäkkejä, joihin roskat jäävät kertymään. Nämä siepparit ovat erittäin toimivia esimerkiksi tekonurmikenttien yhteydessä, joista kumirouhetta kulkeutuu ympäristöön. Nämä ratkaisut vaativat säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa, ja siitä aiheutuu kustannuksia. Maksaja ja ylläpitäjä on aina löydyttävä.

Erilaisia ratkaisuja siis jo on huleveden laadun parantamiseksi, ja erilaisia keinoja tarvitaankin. Pistemäisten kuormituslähteiden, kuten tekonurmikenttien hulevesikuorma roskineen on vielä jotakuinkin hallittavissa, mutta laajemmilta tie- tai kaupunkialueilta kertyvät vedet ovat jo isompi haaste. Joka ikistä hulevesikaivoa ei voi varustaa sieppareilla tai suodattaa mikromuoveja aivan kaikilla tienvarsialueilla.

Mahdollisuuksien mukaan pitääkin päästä käsiksi roskaamista aiheuttaviin lähteisiin. Isojen roskien osalta ongelmaa on lähtökohtaisesti melko yksinkertaista ennaltaehkäistä: huolehditaan jätteet asianmukaisiin keräyspisteisiin ja roskat roskiksiin. Ymmärretään ja oivalletaan, että kaduilla olevat hulevesikaivot eivät ole roskiksia, vaan melkein suora väylä lähipuroon ja mereen. Itämeren suojelu voikin alkaa jo lähimmästä hulevesikaivosta. 

Marika Visakova
Kirjoittaja Marika Visakova on ympäristöasiantuntija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:ssä.