Hauen matka Korppoon vesiltä tasavallan presidentin joulupöytään
Korppoolaista haukea on tarjoiltu valtionpäämiehille joulupöydän herkkuna jo Ruotsin vallan aikana, vuosisatoja sitten. Korppoon kalastajille tuli tavaksi lahjoittaa kuninkaalle jouluhauki. Arvellaan, että kyseessä oli hyväntahdon eleen lisäksi varhainen lobbaustaktiikka, jonka toivottiin edistävän korppoolaisten kalastajien mahdollisuutta myydä tukholmalaisille elävää kalaa.
Jouluhauki kalakaverille
Varmuudella tiedetään, että presidentti Urho Kekkosen kalakaveri Anders Danielsson Brunskäristä lahjoitti presidentille 1900-luvun ensimmäisen jouluhauen. Kekkonen oli hauen lisäksi kiinnostunut myös saariston kuulumisista, ja hän otti onkeensa haukilähetystön esittämistä kalastukseen liittyvistä haasteista.
Jouluhaukiperinnettä yritettiin palauttaa myös presidentti Mauno Koiviston virkakaudella. Hauen vei perille innokas delegaatio, joka pyrki samalla edistämään saariston asioita ehkä liiankin pontevasti, sillä Koivisto ei ollut myöhemmin enää halukas vastaanottamaan jouluhaukea.
Korppoon oma suurlähettiläs elvytti perinteen
Eläkevuosistaan Korpoströmissä nauttinut suurlähettiläs Klaus A. Sahlgren piti jouluhaukea mainiona mahdollisuutena saada myönteistä medianäkyvyyttä Korppoolle. Martti Ahtisaaren presidenttikauden alettua vuonna 1994 Sahlgren teki aloitteen jouluhaukiperinteen elvyttämisestä. Presidentti Ahtisaari oli mielissään jouluhauen paluusta presidentin joulupöytään. Perinne jatkui Tarja Halosen astuttua virkaan. Kun Korppoon kunnasta tuli osa Paraisten kaupunkia vuonna 2009, Sahlgren siirsi vastuun presidentin jouluhauen toimittamisesta Korpo Kulturgille r.f:lle.
Korppoolaisten kunniatehtävä
Tapaamisen valmistelu alkaa Korppoossa jo syyskuussa, jolloin pyydetään sähköpostitse audienssia tasavallan presidentille. Hauen toimittaa perille Korpo Kulturgillen hallituksen ehdottama kolmihenkinen delegaatio, jonka kokoonpano vaihtuu vuosittain. Osallistujien nimiä ei paljasteta etukäteen.
Sopivan hauen pyydystys
Korpo Kulturgille antaa paikallisille harrastajakalastajille tehtäväksi pyydystää sopiva hauki. Ajoitus on yhtä tarkka kuin saaliin toivottu koko: hauki pitää saada pyydettyä vain muutama päivä ennen luovutusta, sillä monen päivän sumputus ei ole hyväksi. Hauki teurastetaan vierailua edeltävänä iltana ja se pakataan jääpedille erityiseen tätä tarkoitusta varten valmistettuun puulaatikkoon.
– Ylipäätään minkään kokoisen hauen pyynti ei ole itsestään selvä temppu talvisilla kylmillä vesillä. Pitäisi saada noin kaksi ja puolikiloinen yksilö. Alle kaksikiloista ei kehtaa viedä, ja ylikokoinen hauki maistuu vanhalle kannolle, nauraa Korpo Kulturgillen sihteeri Bosse Mellberg.
– Hauki on vähentynyt: hylkeet syövät kaloja pyydyksistä, merimetsokin syö haukia, veden laatu ei ole kuin ennen, Mellberg luettelee syitä niukentuneisiin haukisaaliisiin.
Perinteet muuttuvat
Bosse Mellberg on päässyt viemään jouluhaukea kaksikin kertaa.
– Halosen aikana mentiin delegaatio kerrallaan, ja jokaiselle oli varattu noin 20 minuuttia aikaa. Nyt kaikki delegaatiot tulevat samaan aikaan – niitä on siellä neljä tai viisi porukkaa – ja viivytään pidempään. Jouluterveisten tuojille on järjestetty ohjelmaa: Lucia-neito on usein paikalla, ja Cantores Minores laulaa joululauluja. Tunnelma on oikein lämmin ja jouluisa.
Mäntyniemen henkilökunnalla on tapana palauttaa puulaatikko, jossa hauki ojennetaan presidentille.
– Saamme sen heti kotiin lähtiessä tiskattuna mukaamme, paljastaa Mellberg.
Hauki se on savihaukikin
Vuonna 2010 tapahtui erikoisia. Ensimmäistä kertaa ikinä kävi niin, että korppoolaiset eivät saaneet pyydystettyä jouluhaukea. Sen sijaan presidentti Halonen sai joululahjaksi taitelija Anna Nyreenin suunnitteleman keraamisen hauen. Sama toistui tasavallan presidentti Sauli Niinistön virkakaudella vuonna 2021, kun jäätilanne esti kalastamisen.
Perinteisen jouluhauen resepti
Muutoksista hauenpyynnissä kertoo myös Utössä majoituspalveluyrittäjänä toimiva Hanna Kovanen.
– Vuonna 2004 kun muutin takaisin Utöseen, sain syksyllä pitkästä aikaa taas haukea verkolla. Nykyään haukea tulee kesälläkin. Ei tosin niin kuin ennen vanhaan. Ennen kun heitti uistinta niin aina oli hauki vieheessä kiinni, Hanna muistelee.
Hanna Kovanen luettelee perinteisen jouluhauen reseptin ulkomuistista kulkiessaan samalla pitkin Utön kallioita, etsiskellen edellisenä yönä viuhuneen myrskyn mukanaan viemiä sadevesitynnyreitä.
– Perataan hauki. Leikataan selkäranka useammasta kohtaa, mutta ei leikata poikki kokonaan vaan niin, että vatsanahka pysyy kiinni ja kala pysyy kasassa. Siten se on kauniimpi tarjoilla. Kala suolataan sisältä ja päältä. Asetellaan tarpeeksi isoon kattilaan perunoiden, kuoritun lantun ja sipulien päälle. Laitetaan kansi tai lautanen kalan päälle ja vettä kattilaan niin että kala just ja just peittyy. Liemeen lisätään kokonaisia maustepippureita. Miedolla lämmöllä kypsennetään! Kun perunat ovat kypsiä, syödään.
Liemestä voi tehdä soosin. Voita ja vehnäjauhoja suurustukseen. Sekaan lientä, mutta suolaa ei tarvitse lisätä, sillä liemi on valmiiksi suolaista. Jos löytyy, niin sekaan voi laittaa piparjuurta, tai hakattua kananmunaa. Jotkut laittavat tilliäkin. Itse laitan piparjuuren viereen, niin jokainen voi sitten lisätä halutessaan. Joulun kunniaksi voi lorauttaa lurauksen kermaa pehmentämään makua.
Jouluhauen resepti à la Mäntyniemi
Perinteisen jouluhaukireseptin lisäksi tai vaihtoehtona kannattaa kokeilla Mäntyniemen haukiquenellien reseptiä, jonka Tasavallan presidentin kanslia luovutti vuoden 2019 Yle Luonnon #itämeridinner -kampanjaan. Kampanjan tavoitteena oli nostaa hauet, silakat, särjet ja lahnat takaisin ruokapöytiin. Herkullisen ja samalla varsin helpon kuuloisen reseptin löydät Ylen sivuilta(siirryt toiseen palveluun).
Maukasta joulua!
Lähteet:
Pia Prost: Historien om julgäddan från Korpo
Tasavallan presidentin kanslia
yle.fi