Kansainvälistä ympäristöopetusta

Erasmus+ -ohjelmaan hyväksytyt nuoret, opiskelijat ja aikuiset voivat opiskella ja harjoitella ulkomailla ohjelman tuella ja laajentaa osaamistaan. Erasmus+ tarjoaa oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuuden yhteistyöhön kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Rahoitusta hankkeille haetaan Suomen opetushallitukselta, joka valvoo myönteisen päätöksen saaneiden tahojen toimintaa.

Vesistöhaasteita on joka maassa

Projekti on tutustuttanut opiskelijat eri maissa vähän eri vinkkeleistä vesistöjen ongelmiin ja mahdollisiin ratkaisuihin. Suomessa teemana on Itämeri, Irlannissa pohditaan Atlantin kuorman vähentämistä, Turkissa taas jokien valumaa Välimereen ja Saksassa tarkastellaan Emscher-joen ennallistamista, luettelee Mainingin koulun kieltenopettaja Piritta Karunen.

– Olemme miettineet, mitä voimme itse tehdä koulussa. Opetan englantia, ja pidin kuudesluokkalaisille jakson, jossa kävimme läpi aiheeseen liittyvää sanastoa ja keskityimme pohtimaan, millaisia ympäristöhaasteita meillä on tai miten voimme säästää vettä. Merien roskakuorman vähentämistä opiskelimme miettimällä keinoja jätteiden kierrättämiseen ja puhuimme Roska päivässä -liikkeestä. Myös Maailman vesipäivän teemat ja ruuan tuhlaaminen ja siitä johtuva ylituotanto ja sen mukanaan tuoma vesistökuorma on ollut tutkimuksen alla.

– Oppilaat ovat myös oppineet kuinka paljon vettä kuluu yhden kännykän valmistamiseen. He yllättyivät kuullessaan, että yhden tavallisen T-paidan valmistamiseen kuluu uskomattomat 2 700 litraa vettä, ja että yhden kännykän valmistukseen on laskettu kuluvan 12 760 litraa vettä. Tämä yllätti oppilaat täysin. Tutkimme myös meistä katsoen kaukaisempia ongelmia, esimerkiksi Tyynenmeren roskalauttoja, Piritta kuvailee tapoja ottaa ympäristöaihe mukaan myös kielten opiskeluun.

Lopuksi oppilaat kirjoittivat aineen siitä mitä ovat oppineet. Aineista näkyi, että oppilaat olivat oppineet valtavan paljon uutta englannin uuden sanaston ohella.

Muiden osallistujamaiden opettajia ja oppilaita on myös käynyt Suomessa. Viisipäiväiseen vierailuun
mahtui monenlaista.

– Esimerkiksi kävimme täällä Espoossa Hanikan ulkoilualueella uimassa ja kiersimme luontopolun. Vieraamme olivat aivan hämmästyneitä, kun kerroimme jokaisenoikeuksista ja siitä, että täällä kuka tahansa voi poimia metsästä marjoja ja sieniä, omistipa metsän tai ei. Helsingissä kävimme Vanhankaupungin koskella kalastamassa, puhuimme sen ennallistamisesta ja puhdistustoimenpiteistä ja kalastimmepa kalojen lisäksi yhden lapionkin pohjaa roskaamasta. Samalla oli helppo mainita jokien tuomasta kuormasta Itämereen, Piritta muistelee tiivistä ohjelmaa.

– Vaikka koulumme sijaitsee Espoossa, veimme vieraat toki myös Helsinkiin. Siellä vierailimme Itämeri-teemaan liittyen Luonnontieteellisessä museossa Luomuksessa ja Suomenlinnassa, jossa oppilaat tutustutettiin myös paikalliseen merihistoriaan. Vierailimme Suomen-jakoson aikana Hangon Tvärminnen tutkimusasemalla, historianopettaja Esa Myyryläinen avaa mielenkiintoista ohjelmaa.

Tvärminnessä suomalaiset ja ulkomaiset oppilaat saivat tutkimusaseman henkilökunnalta yleisluennon Itämerestä ja merten tilasta. Tämän jälkeen he saivat vetää kahluusaappaat jalkaansa ja kahlailla ruskolevissä pyydystellen levien seassa eläviä Itämeren kannalta keskeisessä asemassa olevia pieneliöitä ja tutkia niitä luupeilla. Tämä innosti oppilaita niin, että joku päätti siltä istumalta suunnata meribiologian opiskelijaksi ja tulla vanhempana Suomeen opiskelemaan.

Koko koulu mukaan Siisti Biitsi -kummikoulutoimintaan

– Rehtorimme innostui valtavasti, kun vinkkasin Siisti Biitsi -kummikoulutoiminnasta! Tarkoituksemme on liittyä mukaan, ei vain yksi luokka, vaan koko koulu, Piritta iloitsee.

– Meillä on sekä keväällä että syksyllä siivouspäivä. Koulumme on suuri: meillä on noin 700 oppilasta, ekaluokkalaisista ysiluokkiin. Osa oppilaista siivoaa meidän omaa elinympäristöämme ja miettii, miten voimme vähentää vesistöjen kuormaa sillä, etteivät kaikki roskat lennä mereen. Koulumme sijaitsee noin 700 metrin päässä merenrannasta. Osa oppilaista siivoaa rantoja, Esa kertoo.

– Koulumme oppilaista noin 70 % on maahanmuuttajataustaisia. Monille meri on ympäristönä aivan tuntematon. Vapaa-ajan vietto tapahtuu ostoskeskuksissa. Tämä täytyy pitää mielessä, että vaikka täällä meri on lähellä, se on monelle vieras. Vesistöihin liittyvät ympäristöuhat eivät ole kaikille auenneet, Esa valottaa oppilaiden erilaisia taustoja.

– Olen painottanut omille oppilailleni, että kun he menevät kesällä omiin maihinsa lomaa viettämään, he myös siellä pitäisivät ympäristöasiat mielessä. Tällä tavalla toivon ja uskon, että saamme lisättyä ympäristötietoisuutta ja ymmärrystä siitä, että jokaisen omalla toiminnalla on merkitystä. Meillä on syntynyt tosi hyviä keskusteluja, ja kun viesti oppilaiden mukana kulkeutuu eteenpäin, voimme osaltamme vaikuttaa laajemminkin kuin vain omiin oppilaisiimme, Piritta pohtii.

Inspiraatiota omiin suunnitelmiin muiden maiden toiminnasta

Mainingin koulun lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu järjestää vesistöaiheinen valinnaisaine ensi kevääksi. Tarkoitus on käyttää jo aiemman Itämeri-projektin tuloksia, ja myös ottaa vaikutteita Irlannista. Yhteistyökoulu sijaitsee Atlantin rannalla Buncranassa.

– He olivat saaneet paikallisesta lehdestä pienen palstan, johon oppilaat itse kirjoittivat ja raportoivat paikallisista ympäristöasioista. Tämä oli oikein inspiroivaa, Esa innostuu.

Pienilläkin teoilla on merkitystä

Siisti Biitsin ohjelmapäällikkö Julia Jännäri antaa mainion esimerkin kummikoululuokkien toiminnan käytännön merkityksestä:

– Raision Tahvion kummikoululuokka siivosi omaa nimikkorantaansa, Hahdenniemen rantaa, syksyisin ja keväisin. He huomasivat roskia raportoidessaan, että tietyssä paikassa on aina todella paljon roskia, joten he pystyivät osoittamaan Raision kaupungille, että tänne tarvitaan roskis, ja kaupunki näillä hyvillä perusteluilla sen myös sinne toimitti. Näin oppilaat pystyivät upeasti kansalaisvaikuttamaan. On mahtavaa, että oppilaat näkevät, että heidän tekemisellään on merkitystä!

– Rantaroskaraportoinnissa on käytössä yhtenäiset eurooppalaiset toimintatavat, joten myös kummikoulut voisivat vertailla omia tuloksiaan keskenään, Julia mainitsee kansainvälisen näkökulman.

– Irlannin koulussa oli hyvä tekemisen meininki, voisin jakaa heidän tuloksiaan ja ajatuksiaan myös Raision suuntaan, jospa niistä syntyisi uusia kehitysideoita, Esa Myyryläinen pohtii koulujenvälistä yhteistyötä.

– Suuri haave on, että suomalaiset koululaiset voisivat olla yhteydessä muiden maiden koululaisiin ja vaihtaa kokemuksia ja kysellä toisiltaan. Millaisia vesistöjä teillä on? Mitä te voitte tehdä niiden hyväksi? Näin oppilaat saisivat laajemman perspektiivin ympäristöasioihin, Julia maalaa tulevaisuutta.

Piritta ja Esa kertovat, että jatkoa päättymässä olevalle Erasmus+ -hankkeelle ollaan jo suunnittelemassa.