Siirry sisältöön

Kadonneet kalanpyydykset pois luonnosta

Pidä Saaristo Siistinä ry ja Suomen ympäristökeskus (Syke) ovat mukana uudessa Re:Fish-hankkeessa, jonka tavoitteena on vähentää vapaa-ajan kalastukseen liittyvää roskaa ja ehkäistä roskaantumista.

Vapaa-ajan kalastusverkkojen katoamisesta ei tarvitse ilmoittaa mihinkään, eikä mikään taho ole vastuussa niiden poistamisesta vesistöistä. Kuva: PSS ry

Vene lipuu tyyntä järvenpintaa pitkin, pysähtyy lopulta niemen kärkeen ja verkkoa aletaan laskea saavista veteen tottunein ottein. Pian verkot koetaan ja saaliiksi jääneet kalat pääsevät kalastajan ruokapöytään.

Vapaa-ajan kalastuksen juuret ovat kaukana historiassa, jolloin kalastus oli tärkeä elinkeino. Nykyään lajin pariin innostavat muun muassa mahdollisuus liikkua luonnossa ja ihmisten kasvava kiinnostus omavaraisuutta ja lähiruokaa kohtaan. Vapaa-ajan kalastukseen liittyy kuitenkin aina riski kalastusvälineiden katoamisesta. Varsinkin aloittelevalle kalastajalle uistimen tarttuminen pohjaan voi olla tuttu tilanne, joka toisinaan päättyy siihen, että uistin ja pala siimaa katoavat syvyyksiin. Verkoilla kalastaessa vaarana on, että verkko katoaa myrskyaallokon mukana tai jää talven jälkeen vesistöön, jos jäiden lähtö yllättää kalastajan.

Nyt vapaa-ajan kalastukseen liittyvää roskaa halutaan vähentää ja ennaltaehkäistä. Maaliskuussa 2023 käynnistyneessä Re:Fish-hankkeessa Itämeren rannikkoalueilta poistetaan mereen kadonneita kalastusverkkoja eli haamuverkkoja. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan käytöstä poistettujen kalastusverkkojen keräystä.

Haamuverkoista on haittaa ihmisille ja luonnolle

Haamuverkoiksi kutsutaan kalastusverkkoja, jotka ovat syystä tai toisesta kadonneet vesistöjen syövereihin ja eivät enää ole kalastajan hallussa. Vesistöihin kadonneet kalastusvälineet ovat ongelma luonnolle ja haittaavat niin kalastajia kuin muita vesistöjen äärellä virkistäytyviä. Takertumisvaaran lisäksi haamuverkot aiheuttavat roskaantumista, sillä niissä käytettävät materiaalit pilkkoutuvat vedessä mekaanisen hankautumisen ja auringon säteilyn seurauksena muoviroskaksi.

– Kalastusvälineiden osista voi liueta veteen myös haitallisia aineita kuten lyijyä. Vaikka lyijyä ei enää käytetä uusien kalastusvälineiden valmistuksessa, käyttävät monet vanhoja välineitä, jotka sisältävät lyijyosia, kertoo PSS ry:n projektipäällikkö Jutta Vuolamo.

Kolmivuotisen Re:Fish-hankkeen aikana Itämeren rannikkovesistä poistetaan vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevia haamuverkkoja ja muita kalanpyydyksiä haraamalla ja sukeltamalla. Syke ja PSS ry keräävät haamuverkkoja Suomenlahden ja Selkämeren rannikoilta sekä Saaristomeren alueelta.

– Haluamme keskittää keräykset niille alueille, mistä haamuverkkoja löytyy kaikkein todennäköisimmin. Siksi kartoitamme vapaa-ajan kalastuksen entisiä ja nykyisiä painopistealueita esimerkiksi haastattelemalla kalastajia, kalastuksen parissa työskenteleviä toimijoita ja muita vesilläliikkujia, kertoo Syken vanhempi tutkija Pekka Kotilainen.

Rantaroskaseurannoissa löydettyä kalastusroskaa Raumalla 2022. Kuva: Jutta Vuolamo

Roope-palvelupisteillä testataan kalastusverkkojen keräystä kesällä 2024

Re:Fish-hankkeen aikana pilotoidaan käytöstä poistettujen vapaa-ajan kalastusverkkojen keräystä tiettyjen PSS ry:n Roope-palvelupisteiden yhteydessä. Esimerkiksi vapaa-ajan kalastajat ja mökkiläiset voivat hyödyntää palvelua ja tuoda keräyksiin käytöstä poistamansa puhtaat verkot. Erilliset keräyskampanjat järjestetään erikseen ilmoitettavana ajankohtana kesällä 2024.

– Keräysten avulla roskan määrää halutaan sekä vähentää että ennaltaehkäistä. Osa kerättyjen verkkojen materiaaleista analysoidaan, jotta saadaan selville niiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuudet, kertoo Vuolamo.

Kalastusvälineiden kierrätys on yleisesti vasta alkutekijöissään. Esimerkiksi Suomessa kalastusvälineille ei vielä ole kierrätysverkostoa eikä keräyspisteitä, vaan kalastusverkot lajitellaan sekajätteeseen. Pilottikeräysten avulla hanke pyrkii luomaan pohjaa kierrätysverkostolle vapaa-ajan kalastustoimintaan liittyvien tuottajien, jälleenmyyjien, käyttäjien ja kierrätystoimijoiden välille. Näin hanke vastaa EU:n niin kutsutun kertakäyttömuovidirektiivin luomaan tarpeeseen.

– Vanhoja ja rikkinäisiä verkkoja päädytään usein säilyttämään ulkona, missä ne ajan kuluessa hajoavat ja päästävät maahan mikromuovia. Kertakäyttömuovidirektiivin myötä tuottajavastuu laajenee koskemaan muovia sisältäviä kalastusvälineitä. Kalastusvälineiden tuottajien pitää siis jatkossa järjestää jätehuolto tuottamilleen muovia sisältäville kalastusvälineille, jolloin niiden kierrätettävyys paranee, jatkaa Vuolamo.

Ilmoita löytämistäsi kalastusroskista ja pyydyksistä

Konkreettisten roskaantumista ehkäisevien toimien lisäksi Re:Fish-hanke haluaa lisätä kansalaisten tietoa haamuverkkoihin liittyen. Hankkeessa kerätään kansalaishavainnoinnin avulla tietoa mahdollisista paikoista, joista kadonneita kalastusvälineitä löytyy erityisen paljon. Jos löydät ja keräät rannoilta vapaa-ajan kalastukseen liittyviä roskia, raportoi ne PSS ry:lle Siisti Biitsi -sovelluksella(siirryt toiseen palveluun). Löydetyistä ja kadonneista kalanpyydyksistä voi ilmoittaa Suomen ympäristökeskukselle(siirryt toiseen palveluun).

Re:Fish on Euroopan unionin rahoittama Interreg Central Baltic -hanke, jota koordinoi ruotsalainen Håll Sverige Rent(siirryt toiseen palveluun) -säätiö. Suomessa hankkeeseen osallistuvat Syke ja PSS ry, ja Virossa hankkeessa on mukana Tarton yliopiston yhteydessä toimiva Viron merentutkimuslaitos(siirryt toiseen palveluun).

Kirjoittaja

Viestinnän asiantuntija

Kiia Palo

040 189 8655 kiia.palo@pssry.fi

Mahanpuruja muovista -kampanja | Ympäristöprojektit