Pidä Saaristo Siistinä ry sijoittaa kiinteän imutyhjennyslaitteen Jurmon vierasvenesatamaan. Laitteen huoltotöistä ja säiliön tyhjennyksestä vastaa PSS ry omalla huoltoaluksellaan M/S Roopella. Laite sijaitsee vesipisteen kanssa samassa paikassa muodostaen siten huoltopisteen.
– Veneilijät ovat jo pitkään toivoneet imutyhjennysmahdollisuutta Jurmoon. Tällä hetkellä Jurmoa lähin imutyhjennyslaitteisto sijaitsee pohjoiseen mentäessä Björkössä tai kaakkoon mentäessä Borstössä. Koska lähin imutyhjennysmahdollisuus on suhteellisen kaukana erityisesti purjeveneilijöille, on ollut suuri todennäköisyys, että veneen käymäläjätteet tyhjennetään mereen Jurmon läheisyydessä, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi.
Jurmon suositussa vierassatamassa vierailee veneilykauden aikana noin 2000 venettä, ja vierasveneille osoitettuja venepaikkoja satamassa on noin 80. Huoli Saaristomeren tilasta on nostanut esille entistä vahvempana huolen siitä, että myös Jurmossa tulee olla imutyhjennysmahdollisuus veneistä tuleville käymäläjätteille.
– Kelluvan imutyhjennyslaitteen sijaan päädyimme yhdessä satamayrittäjän kanssa kiinteään laitteeseen, sillä Jurmon ympäristö ei sovellu kelluvalle tuulisuutensa vuoksi, Haaksi kertoo.
Käymäläjätteitä lasketaan edelleen satunnaisesti vesistöihin
Vaikka käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin Suomessa jo vuonna 2005, Turun yliopiston ja PSS ry:n vuonna 2016 toteuttaman tutkimuksen mukaan melkein 50 prosenttia veneilijöistä kuitenkin tyhjensi käymäläjätteensä vähintään satunnaisesti suoraan mereen.
Veneilijöiden käymäläjätteet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Uloste sisältää vähemmän ravinteita, mutta sen mukana voi levitä bakteereja.
Keskimääräinen koko veneessä olevalle septitankille on noin neljäkymmentä litraa. Tämä täyttyy noin kahdessa päivässä, kun neljä henkilöä käyttää veneen vessaa. On laskettu, että neljän henkilön kahden päivän vessatuotokset sisältävät 20 grammaa fosforia ja 100 g typpeä. Ravinnemäärä antaa kasvupotentiaalin 20 kilolle levää.
Hanke rahoitetaan osittain Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. Rahoitus on haettu Leader-ryhmä I samma båt – samassa veneessä kautta ja hanke toteutetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Hanketta rahoittaa myös Saaristomeren Suojelurahasto, paikallinen yrittäjä Klas Mattsson ja Pidä Saaristo Siistinä ry.
