EU-direktiivit roskaantumisen suitsijana
EU:ta syytetään yleisesti sääntelytulvasta, eikä täysin suotta. Viime vuosina monet uudet EU-säädökset ovat aiheuttaneet julkista kritiikkiä ja katkeraa huvittuneisuutta. Tästä esimerkkinä on EU:n pullonkorkkisääntely, jolle irvailtiin julkisesti paljonkin. Pullonkorkkisääntelyn kritiikkinä on usein käytetty argumenttia, ettei paikallisia olosuhteita oteta riittävästi huomioon. Samalla on voitu todeta, että Suomessa jätehuolto toimii erinomaisesti, minkä vuoksi pullonkorkkisääntely on turhaa ja aiheuttaa liikaa hallinnollista taakkaa yrityksille.
Ikävä tosiasia on, että roskaantuminen on vakava ongelma myös Suomessa toimivasta jätehuollosta huolimatta. Suomen Ympäristökeskus (Syke) on julkaissut tutkimuksen Suomen rantojen roskaantumisesta¹. Tutkimuksessa todettiin, että 90 prosenttia rantojen roskista on muovia. Tutkimuksessa analysoitiin urbaanien, välitilaisten ja luonnontilaisten rantojen roskaantumisesta kerättyä tietoa. Urbaaneilla ja välimuotoisilla rannoilla yleisin roskatyyppi on tupakantumppi, kun taas luonnontilaisilla rannoilla korostuu tunnistamaton muoviroska. Yleisimpiin roskiin kuuluvat lisäksi muoviset ruokapakkaukset, vaahtomuovi, muoviset korkit ja kannet, muovikassit sekä muoviköydet.
Rantaroskaseurannat kertovat karun totuuden
Suomessa roskaantumista on seurattu pitkäjänteisesti, ja keskeinen toimija tässä työssä on Pidä Saaristo Siistinä ry. Yhdistys on toteuttanut rantaroskaseurantaa jo vuodesta 2012 ja toimittaa keräämänsä aineiston Sykelle osaksi kansallista ja kansainvälistä seurantaa. Pitkä aikasarja tekee näkyväksi sen, että roskien määrä ei ole merkittävästi vähentynyt, vaikka yksittäisiä muutoksia eri alueilla on havaittavissa.
Osana Syken koordinoimaa Suomen meriympäristön tila 2024 -selvitystä on arvioitu myös rantojen roskaisuutta. Hyvän tilan rajaksi on määritelty enintään 20 roskaa sataa metriä kohden. Selvitys perustui Pidä Saaristo Siistinä ry:n vuosina 2012–2022 keräämään tietoon. Ainoastaan Selkämeren ja Merenkurkun todettiin olevan hyvässä tilassa, kun taas Suomenlahden, Saaristomeren ja Perämeren todettiin olevan heikossa tilassa. Suomenlahden ja Saaristomeren roskaisuus väheni jonkin verran seurantajaksolla, mutta ne eivät tästä huolimatta saavuttaneet hyvää tilaa. Selvityksessä todettiin vastaavat havainnot kuin aiemmin, eli rantaroskista suurin osa on muovia².
Vastaavia havaintoja on tehty myös EU-tasolla. Euroopan komission mukaan yleisimpiä rantaroskia ovat juomapullot ja niiden korkit, tupakantumpit, vanupuikot, erilaiset pakkaukset, muovipussit sekä kertakäyttöiset ruokailuvälineet ja juoma-astiat. Arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia merten muovijätteestä on peräisin kertakäyttömuoveista ja kalastusvälineistä³.
Tutkimustiedon perusteella näyttää siltä, ettei kansallisella lainsäädännöllä ole yksin saatu riittäviä muutoksia aikaan roskaantumisen vähentämisessä. Koska roskaantumisen lähteet ovat eri maissa hyvin samankaltaisia, on luontevaa, että ratkaisuja etsitään EU-tasolta.
Roskaantumista rajoitetaan kansallisella ja EU-tason sääntelyllä
Roskaantumisen vähentämiseen tähtäävää sääntelyä onkin tullut viime vuosina paljon. Keskeisenä periaatteena on ollut siirtää vastuuta entistä enemmän tuotteiden valmistajille ja markkinoille saattajille sekä ehkäistä roskaantumista jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa.
Yksi keskeisimmistä säädöksistä on niin sanottu kertakäyttömuovidirektiivi (EU 2019/904). Sen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää tiettyjen muovituotteiden vaikutusta erityisesti vesiympäristöön ja ihmisten terveyteen sekä edistää siirtymistä kiertotalouteen. Direktiivi on velvoittanut jäsenvaltiot kieltämään useiden kertakäyttöisten muovituotteiden myynnin vuodesta 2021 alkaen. Näihin kuuluvat muun muassa muoviset ruokailuvälineet, lautaset, pillit, vanupuikot, juomien sekoitustikut, ilmapallojen tikut sekä tietyt vaahtomuovipakkaukset.
Lisäksi direktiivi edellyttää, että kertakäyttömuovituotteisiin lisätään merkintöjä, jotka ohjaavat kuluttajia oikeaan jätehuoltoon ja lisäävät tietoisuutta tuotteiden ympäristövaikutuksista. Yksi näkyvimmistä muutoksista on ollut vaatimus siitä, että juomapakkausten korkkien ja kansien on pysyttävä kiinni pakkauksissa niiden käytön ajan. Tämä niin sanottu pullonkorkkisääntö tuli voimaan heinäkuussa 2024.
Hieman vanhempaa sääntelyä edustaa muovikassidirektiivi (EU 2015/720), jonka tavoitteena on vähentää kevyiden muovikassien kulutusta. Jäsenvaltiot ovat voineet toteuttaa tätä esimerkiksi hinnoittelun, kulutustavoitteiden tai myyntirajoitusten avulla.
Uudempi sääntely kohdistuu entistä laajemmin pakkaamiseen
Pakkausjäteasetuksen (EU 2025/40) tavoitteena on vähentää pakkausjätteen määrää ja parantaa pakkausten kierrätettävyyttä sekä uudelleenkäytettävyyttä. Asetus tuo mukanaan vaatimuksia muun muassa pakkausten materiaalikoostumukselle, kierrätettävyydelle ja haitallisten aineiden pitoisuuksille. Se velvoittaa myös ravintoloita hyväksymään kuluttajien omat astiat sekä lisäämään uudelleenkäytettävien pakkausten tarjontaa erityisesti take away -myynnissä vuodesta 2028 alkaen.
Pidemmällä aikavälillä asetus ohjaa myös materiaalivalintoja: vuoteen 2030 mennessä muovipakkauksissa on oltava tietty vähimmäisosuus kierrätysmuovia, ja vaatimukset kiristyvät edelleen 2040-luvulle mentäessä.
Roskaantumista ehkäistään myös merenkulun osalta. Satamia koskeva direktiivi (2019/883) velvoittaa järjestämään riittävät vastaanottolaitteet aluksista peräisin oleville jätteille, jotta niitä ei päätyisi mereen.
Tieto, teot ja sääntely yhdessä muutoksen taustalla
Kaiken kaikkiaan roskaantumista vähentävää sääntelyä on tullut voimaan huomattava määrä. Sääntely kohdistuu erityisesti niihin tuotteisiin ja toimintoihin, joiden tiedetään aiheuttavan eniten roskaantumista. Samalla voidaan kuitenkin todeta, että sääntely on osin pirstaleista ja sen kokonaisvaikutusten arviointi vie aikaa.
Juuri siksi seuranta on keskeisessä roolissa. Pitkäjänteinen rantaroskaseuranta, jota Pidä Saaristo Siistinä ry toteuttaa, tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten roskaantuminen kehittyy ja miten eri säädökset mahdollisesti vaikuttavat tilanteeseen. Ilman tätä tietopohjaa päätöksenteon vaikuttavuutta olisi vaikea arvioida.
EU:n nykyiset ja tulevat direktiivit luovat tärkeän kehikon roskaantumisen vähentämiselle. Sääntelyn rinnalla tarvitaan kuitenkin myös luotettavaa seurantatietoa ja jatkuvaa työtä asenteiden ja toimintatapojen muuttamiseksi. Pidä Saaristo Siistinä ry tekee aktiivisesti työtä sen eteen, että roskaantuminen vähenisi myös arjen valintojen kautta – viestinnän, neuvonnan ja konkreettisten tekojen avulla.
Suvi Kurki-Suonio
Senior Associate
Bird & Bird Asianajotoimisto Oy
¹ SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 9 | 2020
² https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/meri/suomen-meriympariston-tila-2024/roskaantuminen-merialueilla/nakyvan-roskan-maara-ja-laatu-rannoilla(siirryt toiseen palveluun)
³ https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20181005STO15110/merten-muovijate-taustatietoa-haittavaikutuksia-ja-uudet-saannot(siirryt toiseen palveluun)
Kansainvälisen asianajotoimisto Bird & Birdin Suomen toimisto on yksi Pidä Saaristo Siistinä ry:n pääyhteistyökumppaneista.