Roskan matka maalta merelle
Huoli ympäristömme ja vesistöjemme tilasta on noussut viime vuosikymmeninä entistä näkyvämmäksi tekijäksi. Itämeren suojelu ja kaupungistumisen vaikutukset nivoutuvat yhteen Vantaallakin kaikkien vesiemme päätyessä lopulta mereen. Taistelu roskaantumista vastaan on pitkä ja haastava sarka, joka kuitenkin palkitsee.
Kirjoittaja
Kirjoittaja Iiro Lehtinen toimii suunnitteluinsinöörinä Vantaan vesihuollon yleissuunnittelussa
hulevesiasioiden asiantuntijatehtävissä.
Yli 80 prosenttia meristä löytyvistä roskista on lähtöisin maa-alueilta. Vaikka merkittävä osuus roskista päätyy meriin Aasiassa virtaavien isojen jokien välittämänä, pohjoismaissakin roskia päätyy mereen vuosittain useita tonneja. Ojat ja purot ovat usein maanpinnan matalimpia kohtia, ja siksi esimerkiksi tuulen riepottelema roska päätyykin usein juuri ojaan tai puroon, ja sieltä edelleen mereen.
On arvioitu, että keskimäärin Suomen rannoilta löytyy noin 240 roskaa /1000 neliömetriä rantaa, ja noin 70 prosenttia kaupunkirantojen roskista on tupakantumppeja. Itämerestämme löytyy myös runsaasti autonrenkaista peräisin olevaa kumia, keinotekstiilien mikrokuituja ja tekonurmikenttien kumirouhetta.
Roskien vaikutukset vesiluonnon eliöstöön ovat vielä osin tuntemattomia, mutta uudet tutkimukset osoittavat esimerkiksi mikromuovien levinneen laajasti kaikilla ravintoketjun tasoilla. Muoviroskat päätyvät eläinten ravinnoksi ja mikromuovien osalta jopa osaksi ihmisten verenkiertoa.
Kaupunkiympäristöjen hulevesijärjestelmät ovat merkittävä kulkuväylä roskille kohti merta
Vantaan kaupungin hulevesiverkosto koostuu kahdesta osasta. Yleisin kuivatusreitti hulevesille, eli sade- ja sulamisvesille, kulkee avo-ojissa kadunvarsilla ja metsien puroissa. Uusilla ja saneeratuilla kaduilla hulevesien pääasiallisena johtamistapana käytetään sen sijaan hulevesiviemäröintiä. Nämä alueet tunnistaa katukaivoista, joita pitkin sadevesi päätyy viemäriverkostoon.
Hulevesiviemäriputkiston pituus on tällä hetkellä 762 kilometriä, ja lisää rakennetaan joka vuosi. Putkien lisäksi hulevesijärjestelmän kokonaisuuteen kuuluu muun muassa tuhansia kaivoja. Noin 17 prosenttia Vantaasta on hulevesiviemäröidyllä alueella.
Vantaalla hulevedet ja jätevedet virtaavat erillisissä järjestelmissä, eli niin sanottua sekaviemäröintiä ei ole. Jätevedet puhdistetaan jätevedenpuhdistamolla, mutta sadevesiä ei. Hulevetemme ohjautuvatkin pääasiassa käsittelemättöminä lähimpään vesistöön. Jos näet ojassa roskan, se on saattanut päätyä sinne katukaivon kautta. Roskia valuu hulevesijärjestelmiin laittomilta kaatopaikoilta, lumenvarastointipaikoilta ja maahan heitettyinä roskina.
Miksi hulevesiä ei puhdisteta järjestelmällisesti roskista?
Vastauksen voi tiivistää lyhyesti huleveden suureen määrään. Toisin kuin jätevettä, jota syntyy tasaisesti ja ennakoitavasti, hulevettä voi syntyä hetkellisesti valtavat määrät rankkasateilla, tai toisaalta ei juuri ollenkaan pitkien kuivien jaksojen aikana.
Lisäksi roskien erilaiset ominaisuudet, kuten koko, muoto, paino ja materiaali, tekevät niiden poistamisesta kiinteillä rakenteilla haasteellista. Siksi sadevesien puhdistusjärjestelmien mitoittaminen ja ylläpitäminen olisi hankalaa.
Vantaalla panostetaan puhtaisiin hulevesiin
Roskaantumista ja sen vaikutuksia pyritään Vantaalla vähentämään. Tehokkain menetelmä on varmistaa, että roskat päätyvät roskikseen eivätkä luontoon. Kaupungin kunnossapito puhdistaa yleisiä alueita roskista jatkuvasti, ja uusia tapoja hulevesien puhdistukseen kehitetään aktiivisesti.
Vantaalla talvisin kaduilta aurattujen lumien käsittelyä varten on toteutettu kolme lumenkaatopaikkaa, joissa biosuodattimien avulla likaiset lumet voidaan hävittää ympäristöystävällisesti. Vastaanottopaikkojen läheisyydessä suoritetaan tehostettua roskien keräämistä.
Vantaalla on otettu myös käyttöön esimerkiksi tekonurmikenttien yhteydessä kaivoihin asennettavia suodattimia, joilla estetään kumirouheen pääsy vesistöihin.
Vantaa osallistuu myös Mahanpuruja muovista-kampanjaan(siirryt toiseen palveluun), jossa asennetaan katukaivojen kansiin kalatarroja muistuttamaan roskaamisen vaaroista. Kaivoon heitetty roska kun voi päätyä kalan vatsaan. Kampanja on käynnissä 21.8.–3.9.
Mitä voin itse tehdä?
Yksi tapa vaikuttaa vesistöjen roskaisuuteen on kerätä niiden rannoilta löytyviä roskia Siisti Biitsi -siivoustalkoiden(siirryt toiseen palveluun) merkeissä. Kun keräämänsä roskat raportoi Siisti Biitsi -sovelluksella, osallistuu samalla kansalaistieteen tekemiseen. Tietojen avulla pystytään konkreettisesti seuraamaan ympäristön tilaa ja sen kehittymistä.
Tavallinen ihminen voi myös harrastaa esimerkiksi ploggingia eli kerätä lenkkeillessään tai kävellessään roskia maastosta. Näin yhdistyy terveellinen kuntoilu ja ympäristön hyvän tilan ylläpito.
Kuntalaiset voivat myös osallistua puronkunnostustalkoisiin, joissa siivotaan puroista roskia ja parannetaan muutoinkin purojen tilaa. Lisätietoja Vantaan kaupungin talkoista(siirryt toiseen palveluun).
Tärkeintä tietysti on, että ei sujauteta tupakantumppeja tai muita roskia hulevesiviemäriin piiloon, vaan laitetaan ne omaan taskuun talteen tai suoraan roskikseen. Vähintäänkin meistä jokainen voi huolehtia, ettei itse aiheuta roskien päätymistä ympäristöön, vaan huolehtii asianmukaisesi roskan sopivaan jätesäiliöön.
Lähteitä:
Merten muoviroska (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)(WWF)
Hyvä paha muovi (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)(ymparisto.fi)