10 siisteintä saavutustamme vuodelta 2022

1. Pidimme saariston siistinä

Kaikilla toiminta-alueillamme: Saaristomerellä, Saimaalla, Päijänteellä, Pohjanlahdella, Pirkanmaalla ja Itäisellä-Suomenlahdella voidaan olla ylpeitä kuluneesta kaudesta. Pidimme taas huolen yli 200 Roope-palvelupisteestämme, jotka mahdollistavat kestävän vesillä liikkumisen.

Neljä huoltoalustamme ja viisi huoltovenettämme miehistöineen ovat tänäkin vuonna tuoneet satoja tonneja polttokelpoista jätettä, metallia ja lasia Roope-palvelupisteistä sekä lähes 200 kuutioita veneiden käymälävesiä imutyhjennysasemista – niin mereltä kuin järviltä. Lisäksi he ovat kantaneet polttopuuta tulipaikoille, kunnostaneet laitureita ja huoltaneet kuivakäymälöitä, astianpesupaikkoja ja saunoja käyttöönne.

Pohjanlahden ja Saaristomeren erillisissä romunkeräyksissä paikallisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa saatiin yhteensä huimat 95 000 kiloa romua, rakennusjätettä, elektroniikkaa ja vaarallisia jätteitä pois saaristosta. Saaristomerellä keräsimme vieläpä kauden noin 50 käytöstä poistettua ja keräykseen ilmoitettua venettä ympäristöä pilaamasta. 

2. Sijoitimme uuden imutyhjennyslaitteen nyt myös pääkaupunkiseudulle

Sijoitimme keväällä uuden ponttonimallisen imutyhjennyslaitteen Espoon Käärmesaareen. Laitteeseen mahtuu noin 12 kuutiota veneilijöiden käymäläjätevesiä.

Jos tämä määrä käymäläjätevettä päästettäisiin suoraan vesistöön, se voisi tuottaa märkäpainoltaan 6000 kg levää. (Luku perustuu PSS ry:n laskemaan arvioon Seppo Knuuttilan tietojen pohjalta.)

Ylläpidämme yhteensä noin 30 kelluvaa imutyhjennysasemaa merellä ja järvillä ja kehitämme verkostoa entistä laajemmaksi, turvallisemmaksi ja toimintavarmemmaksi. Löydät kaikki imutyhjennysasemamme ja muut Roope-palvelut osoitteesta roopekartta.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

3. Selvitimme ensimmäisinä Suomessa, millaista roskaa päättyy katukaivoihin

Kartoitimme kesällä 2022 kaupunkien katukaivoista löytyviä roskia Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Kunkin kaupungin muutamaan katukaivoon asennettiin kahden kuukauden ajaksi suodattimet. Lähes 80 % löytyneestä makroroskasta oli muovia. Yleisin roskatyyppi oli tupakantumppi, joka lasketaan muovikategoriaan.

Hulevesikaivoihin joutuvan makroroskan eli roskan, joka on halkaisijaltaan yhtä suuri tai suurempi kuin 2,5 cm, laatua ja määrää ei tiettävästi ole aiemmin tutkittu Suomessa. On kuitenkin arvioitu, että hulevesiverkosto on yksi merkittävä makroroskien reitti esimerkiksi mereen, ja tämän hulevesisuodatintutkimuksen tulokset tukevat tätä tietoa entisestään.
Jatkamme tämän tärkeän asian parissa työskentelyä, jotta tietoisuus lisääntyisi ja voitaisiin keksiä ratkaisuja roskaantumisongelman ehkäisemiseksi.

Hulevesisuodatintutkimus on osa Mahanpuruja muovista -kampanjaamme, jota rahoittaa ympäristöministeriö Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. #vedenvuoro #vesiensuojeluntehostamisohjelma

4. Innostimme vapaaehtoisia järjestämään yli 100 Siisti Biitsi -talkoot

Siisti Biitsi -ohjelmalla(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) haluamme kannustaa kaikkia siivoamaan omia lähirantojaan. Tänä vuonna Siisti Biitsi -talkoita järjestettiinkin yhteensä huikeat 107 kappaletta! Talkoissa raportoitiin yli 140 000 kerättyä rantaroskaa. Ylivoimaisesti yleisin roskatyyppi oli tupakantumppi, jota noukittiin maasta yli 86 000 kappaletta. Muovia kerättiin yli 20 000 kappaletta, joukkoon mahtuu niin isoja kuin pieniä muovinpalasia. Muovi ei maadu, vaan hajoaa aina vain pienemmäksi mikromuoviksi, jota onkin sitten jo mahdotonta poistaa luonnosta.

Vuoden aikana järjestimme myös omia Siisti Biitsi -talkoita yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneidemme kanssa. Jatkoimme tiivistä yhteistyötä kansainvälisten verkostojen, kuten Nordic Coastal Cleanupin, kanssa. NCC-verkostoon kuuluu kaikkien Pohjoismaiden lisäksi Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Vesistöjen roskaantuminen on yhteinen ongelmamme, johon on löydettävä ratkaisutkin yhdessä.

Kiitokset ja taputukset siis kaikille rannoilla ahkeroineille. Jatketaan samalla tavalla ensi vuonna, kun Siisti Biitsi -ohjelmalla tulee 10 vuotta täyteen.

Lataa sinäkin Siisti Biitsi -sovellus puhelimeesi ja lähde lähirannalle siivouspuuhiin!

5. Sitoutimme 6 uutta koulua mukaan Siisti Biitsi -kummikoulutoimintaan

Siisti Biitsi -kummikouluohjelmamme on lasten ja nuorten ympäristökasvatusta parhaimmillaan. Se antaa peruskouluille ja muille ryhmille ympäri Suomen mahdollisuuden sitoutua oman lähiympäristönsä vaalimiseen niin teorian kuin käytännön kautta. Kummikoulun ikäryhmittäin suunnitellut materiaalimme opastavat kiinnostaviin keskusteluihin ja omien siivoustalkoiden järjestämiseen roskaantumisongelman ehkäisemiseksi.

Tänä vuonna saimme 6 innokasta kummikoulua lisää ja nyt ryhmiä löytyy yhteensä 38 ympäri Suomen.
Ilmoittaudu mukaan kummikoulutoimintaan: siistibiitsi.fi/kummikoulut(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Ålandsbankenin Itämeriprojekti tukee Siisti Biitsi -kummikouluohjelmaa 90 000 euron rahoituksella. Summa jakaantuu kolmelle vuodelle.

6. Toimme nuorten äänet aalloille

Kokosimme vuoden alussa ryhmän nuoria veneilyn harrastajia ja vesilläliikkujia. Haluamme kuulla tämän jäsenistömme kasvavan ryhmän ajatuksia ja kokemuksia entistä paremmin. Yhdessä voimme kehittää yhdistyksen toimintaa ja tulevaisuutta myös nuorten näkökulmasta. Ryhmä nimesi itsensä Kuutti-ryhmäksi, ja heidän kanssa tavataan noin viisi kertaa vuodessa.

Kuutti-ryhmää on myös kiittäminen uudesta jäsenkategoriasta, nuorisojäsenyydestä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), jonka otamme käyttöön vuoden 2023 alussa. 

7. Käänsimme kaupungeissa katseet roskien reitteihin

Vaikuttavaan Mahanpuruja muovista(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) -viestintäkampanjamme lähti tänä vuonna upeat 16 kaupunkia mukaan. Elokuussa Espoon, Helsingin, Kauniaisen, Kotkan, Joensuun, Jyväskylän, Lahden, Oulun, Porin, Rauman, Salon, Savonlinnan, Tampereen, Turun, Vantaan ja Vihdin kaupunkien katukaivoja tarroitetaan pariksi viikoksi kampanjan näyttävillä kala-aiheisilla tarroilla.

Roskaantumisongelmaan liittyy keskeisesti tiedon puute siitä, miten roskat kulkeutuvat kaupungeista vesistöihin. Erityisen tavallista on heittää tupakantumpit sadevesikaivoihin tietämättä, että hulevedet johdetaan lähes kaikkialla suoraan puhdistamatta lähimpään vesistöön. ”Mahanpuruja muovista” -kampanja haluaa herätellä ohikulkijoita pohtimaan oman käyttäytymisensä vaikutusta.  

Ympäristöministeriö on rahoittanut Mahanpuruja muovista -kampanjaa 74 564 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. #vedenvuoro #vesiensuojeluntehostamisohjelma

8. Mahdollistimme ympäristöoppeja ja ystävyyttä Itämerellä

Järjestimme kesällä 2022 yhdessä Gdansk Sport Centerin ja Klaipeda Universityn kanssa Eco-Ship-koulutuksen, jossa koulutettiin 15–29-vuotiaita nuoria veneilyn ympäristötoimijoiksi. Kaksi viikkoa kestäviä koulutuspurjehduksia oli kesällä kaksi, ja molempiin osallistui 15 nuorta Suomesta, Puolasta ja Liettuasta.

Koulutus sisälsi purjehduksen opettelua, ympäristöaiheisia luentoja ja Siisti Biitsi -rantasiivoustalkoot. Purjehdus- ja ympäristöoppien rinnalla mieleen jäivät uudet ystävät, lukemattomat auringonlaskut ja yöllinen ukkosmyräkkä rankkasateineen.

”ECO-SHIP – environmental and maritime education of youth” -hanke on saanut rahoituksen EU:n Erasmus+-ohjelmasta. Hanke alkoi joulukuussa 2021 ja päättyy marraskuussa 2023.

9. Aloitimme ensimmäisinä rantaroskan kartoittamisen Järvi-Suomessa

Olemme tehneet virallista rantaroskaseurantaa Suomessa merenrannikolla jo vuodesta 2012 ja vuodesta 2015 alkaen yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Teemme yhteistyötä monissa kansainvälisissä verkostoissa yhteisen Itämeremme hyväksi. Kotimeremme rinnalla me haluamme nostaa esiin myös järvien ja jokien tilaa.

Tänä vuonna pilotoimme rantaroskan kartoittamista ensimmäisen kerran myös Järvi-Suomessa, tarkemmin Pohjois-Päijänteellä Jyväskylän Säynätsalossa ja Saimaalla Savonlinnassa. Seuranta on tärkeää, jotta voimme kerätä tietoa siitä, ovatko vesistöjen roskaantumisen syyt ja lähteet samanlaisia vesialueista riippumatta.

Oletuksena oli, että roskaa ei juurikaan järviltä löydy, mutta roskan määrä yllätti. Kaiken kaikkiaan roskia löytyi 100 m x 10 m monitorointialueelta lähes 70 kappaletta. Löytyi erilaista muoviroskaa, metallia, kumia, pahvia, tiilenpalasia, lasikuidun- ja lasinpalasia. Suurin yksittäinen roska oli valtava hylätty muovipressu.

Seurannat jatkuvat ja niissä roskan laatua ja määrää kartoitetaan monitorointirannoilla kolme kertaa vuodessa eri vuodenaikoina.

10. Vaikutimme kymmenissä tapahtumissa ympäri Suomen

Vuosi 2022 toi kahden vuoden tauon jälkeen tapahtumat takaisin osaksi toimintaamme. Oli ilo olla kohtaamassa, keskustelemassa ja vaikuttamassa yli 20 tapahtumassa ympäri Suomen tuhansien ihmisten parissa. Jaoimme tietoa kestävästä vesillä liikkumisesta, vesistöjen tilasta ja ympäristövinkkejä niin festivaaleilla, erilaisissa kesä- ja veneilytapahtumissa, useassa Itämeripäivän tempauksessa, seminaareissa ja monissa muissa tilaisuuksissa. Tapahtumien myötä myös suositut taskutuhkiksemme tavoittivat tuhansia uusia käyttäjiä ja muistuttivat tupakantumppien haitoista luonnossa.

Pintaroskaa keräävä roskienkeruuveneemme Roska-Roope kiersi kesän aikana yli kymmenessä tapahtumassa aina Turun RuisRockista Secto Rally Finland -tapahtumaan Jyväskylään. Aurinkosähköllä kulkeva menopeli herätti tapahtumakansan huomion ja keräsi vesistöihin karanneet tölkit, pullot ja muut roskat kyytiinsä.

Posankan ja meidän yhteinen hyväntekeväisyystempaus Posankka Race(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) teki myös paluun Turun päivän ohjelmistoon kahden vuoden tauon jälkeen. Yhteensä 4000 vaaleanpunaista kylpyposankkaa kisasi Aurajoessa puhtaampien vesistöjen puolesta ja havainnollisti roskien reittiä mereen. Tapahtuma keräsi valtavan määrän katsojia Aurajokirantaan ja huikeat 21 490 euroa lahjoituksia vesistöjemme ja rantojemme siistinä pitämiseksi.