Siirry sisältöön

Haluaisitko uida ruoantähteiden ja pesuaineiden joukossa? Emme mekään!

Tiskaaminen on välillä hankalaa veneillessä, jos satamasta ei löydy pesuvedet suodattavaa tiskipaikkaa. Tiskivesiä ei saisi päästää veteen, sillä tiskiaineet koostuvat monista kemikaaleista, joista osa on ympäristölle haitallisia. 

PSS ry on ollut vuonna 2020 mukana projektissa, jossa kehitetään ja testataan vaivatonta järjestelmää tiskivesien talteenottoon veneessä ja vesien kuljetukseen maihin. Järjestelmässä tiskivesi ohjataan veneen lavuaarista erilliseen kanisteriin tai pussukkaan, joka taas voidaan tyhjentää suoraan viemäriverkostoon tai imeyttää maihin. Lue idean kehittäjän, Martta Suurpään ajatuksia ja kokemuksia järjestelmästä. Lisäksi omista kokemuksistaan kertoo järjestelmän testaaja, veneilijä Marian Seppälä

Puhdasta tiskaamista

Martta Suurpää
Tiskaaja, kippari
martta.suurpaa@gmail.com

Meidän veneessä tiskataan usein. Se taas tarkoittaa sitä, että veneestä viedään erillisissä astioissa tiskit sekä pesu- ja huuhteluvedet useamman kerran päivässä rantaan. Liukastellaan mahdollisesti rantakallioilla ja kiipeillään epämääräisesti keulatikkaita ylös alas. Onnettomuusriski ja astiahävikki on enemmän kuin todennäköinen. 

Toki tiskivedet ja muut lilluvat keittiöjäämät voisi valuttaa suoraan veteen, mutta se ei ole meidän veneessä vaihtoehto. Halusin muutosta tähän hankalahkoon työvaiheeseen ja ryhdyin toimeen turvallisemman ja puhtaamman tiskaamisen puolesta. 

Tiedän, että tiskipisara meressä on tiskipisara, mutta sekin pisara auttaa pisaran verran vähentämään vesistöjemme kuormitusta. Ideoin ajatusta ”tee se itse -tiskivesien keräyssetistä” ja esittelin ajatuksen PSS ry:lle. Onnekseni he olivat miettineet samaa teemaa, joten yhteistyö starttasi saman tien.

On ollut mahtavaa huomata, miten asia on mietityttänyt muitakin veneilijöitä. Etsimme PSS ry:n kanssa testiveneilijöitä sosiaalisen median kautta, ja lukuisat venekunnat tarjoutuivat innokkaina testiveneiksi hankkeeseen. Valikoidut veneet edustivat hyvin erityyppisiä veneitä aina pienestä purjeveneestä kookkaampaan risteilijään. Testiryhmäläiset myös veneilivät maantieteellisesti laajalla alueella: Saimaalla, Suomenlahdella, Turun- ja Ahvenanmaan saaristossa sekä Viron rannikolla.

Kukin venekunta sai osat ja ohjeistuksen tiskivesien keräysjärjestelmän rakentamiseen veneen pesualtaan yhteyteen. Kukin venekunta sai kerättyä keskimäärin 200 litraa tiskivettä omaan astiaansa (säkkiin tai kanisteriin) kesälomapurjehduksen aikana. Vedet imeytettiin maastoon tai ne tyhjennettiin sataman viemäriin. Astian tyhjennys tapahtui pääsääntöisesti kerran päivässä tai joka toinen päivä. Tiskivesien logistiikka helpottui huomattavasti ja vesistö kiittää, kun tarpeettomat ja vesistöjä kuormittavat vedet kannetaan maihin. Eräs testaaja sanoi, että ”onpa kätevää tiskata tiskialtaassa”, hänkin kun on tiskannut aina erillisissä vadeissa.

Testaajat keräsivät tiskivedet joko kanisteriin tai säkkiin.
Tiskivesien keräyssäkki
Tarvikkeita järjestelmän asentamiseen.
Eräässä testiveneessä järjestelmää asentamassa.
Testiveneilijä Viron puolella. Pesuvedet kannettiin kauas rannasta ja kaadettiin maahan.

Meillä on mahdollista kerätä kaikkien veneilijöiden tiskivedet pois kuormittamasta vesistöjä. Suomessa on arviolta kymmeniä tuhansia huviveneitä, joista valuu miljoonia litroja tiskivesiä vesiin. Jotta sinäkin voit olla pienentämässä vesistöjen kuormaa, olen helpottanut asiaa laatimalla ”Tee se itse -tiskivesien keräyssetti” -ohjeen, jonka voit ladata ilmaiseksi PSS ry:n sivuilta. 

Jos palaset loksahtavat kohdilleen, niin näitä voi ostaa ensi keväästä lähtien allekirjoittaneelta tai mahdollisen jakelukanavan kautta. Ollaan kuulolla ja jatketaan keskustelua tämän tärkeän aiheen ympärillä. Pienetkin pisarat merkitsevät.

Tunnustan, me laskimme tiskivetemme ennen mereen

Marian Seppälä
S/y Whistler

Isohkosta purjeveneestä vähintään neljän hengen tiskien kantaminen pesuvadeissa turvallisesti maihin useita kertoja päivässä ei ollut toimiva vaihtoehto. Likavesien päästäminen mereen ahdisti kuitenkin liikaa ja siksi päädyin keräämään likaisimman veden erillisen vadin avulla wc-septiin. Tämä tietysti johti siihen, että wc-septi oli vähän väliä täynnä… Arkisesta asiasta tuli veneympäristössä työllistävä säätö. 

Olimme jo suunnitelleet omaa septijärjestelmää tiskivesille, kun pursiseuramme välitti Pidä Saaristo Siistinä ry:n tiedotteen. Tartuimme innolla tarjoukseen lähteä testikäyttäjiksi tiskiseptijärjestelmälle! 

Tämän kesän purjehdusten aikana keräsimme lähes 900 l likavettä

Meille valikoitui testiin 22 l säkki, jonka kapteeni asensi lavuaarin alle. Väliin tuli hana, jolla ohjattiin vesi joko septiin tai mereen. Tämän kesän purjehdusten aikana keräsimme lähes 900 l likavettä. Säkin tyhjensimme viemäriverkostoon aina, kun se oli mahdollista. Jos viemäriä ei ollut, kaadoimme vedet maihin kauemmas rannasta, jotta maaperä sai toimia suodattimena. Yhteen säiliöön saimme menemään tiskaajasta riippuen kahden aterian tiskit. Yleensä tyhjäsimme säkin aina ennen liikkeelle lähtöä. 

Säiliön tyhjentäminen sinänsä oli aika yksinkertaista. Piti vain muistaa kääntää hana mereen, jos säiliö oli irti. Säkin suussa oli kätevä sulkija. Liukas ja painava säkki vietiin maihin kestokassissa. Säkissä ollut PSS:n tarra irtosi puolivälissä kesää. 

Saippualikavesi on hirveää sotkua! Sitä ei huomaa, kun vesi valuu suoraan lavuaarista mereen. Kannattaa kokeilla ja katsoa itse, tekeekö sitten enää mieli uida siinä.

Toivon, että me testissä mukana olleet onnistuisimme käännyttämään mahdollisimman monen meritiskaajan septi- tai rantatiskaajaksi. Minä ainakin kerroin kokeilusta kaikille kiinnostuneille ja kyselin kanssaveneilijöiltä, mihin he tiskivetensä laskevat. Kokeilu herätti paljon ajatuksia. Onkohan uusissa veneissä tiskisepti valmiina? Miten voisimme kannustaa muita tiskiseptin asennukseen? Voisiko PSS ry ideoida “meillä tiskataan septiin” -tarran tai säkin kuljetukseen kestokassin, josta käy ilmi mitä on meneillään?

Yhteisiä toimintatapoja pitää myös kehittää, jos käyttö lisääntyy. Mitä jos kymmenien veneiden tiskivedet kaadetaan maihin samassa saaressa? Olisiko hyvä olla joku merkattu paikka? Miten olisi pitänyt toimia esimerkiksi Turussa, jossa vierassataman tiskipaikka on läheisen kerrostalon kellarikerroksessa? 20 kg punttia raahatessa pohdin, voisiko lähempänä olla yhteys viemäriin. Miten tästä saataisiin niin vaivatonta, että kaikki osallistuisivat?