ROSKAANTUMINEN

Merten ja vesistöjen roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma, joka ei kunnioita valtioiden rajoja. 

Maailman suurilla valtamerillä on havaittu kelluvan valtavia jätelauttoja, ja moni näiden alueiden rannoista on erittäin vakavasti roskaantunut. Jopa kaikkein kaukaisimmilta ja asumattomilta saarilta on löytynyt roskaa. 

Vaikka Suomen vesistöt ja rannat mielletään puhtaiksi, koskettaa roskaantumisen kasvava ongelma myös meidän vesiluontoamme.

Roskaantuminen vaikuttaa haitallisesti sekä ihmisiin että meriekosysteemeihin rannikon läheisyydessä ja avomerellä. Esimerkiksi vesilinnut ja muut vesieliöt vahingoittuvat roskista monin eri tavoin. 

Kansainvälisellä tasolla merten ja rantojen roskaantumista on tutkittu 1960-luvulta saakka, mutta tutkimustyön lisääntymiseen vaikutti 1900-luvun lopulla Tyynellä merellä havaittu ensimmäinen valtava roskapyörre. Kuitenkin vasta 2000-luvun puolella tutkimukset ovat merkittävästi lisääntyneet ja yltäneet kattamaan roskien määrän lisäksi myös muun muassa niiden kulkeutumista ja takertumista, mikromuoveja ja kemikaaleja. 


Roskaantuminen on huolestuttavan nopeasti kasvava ongelma. Suomen vesistöt ja Itämeri eivät jää tämän ongelman ulkopuolelle.

Ihmisen toiminnalla on vaikutusta vesistöjen roskaantumiseen. Roskat päätyvät luontoon joko tarkoituksella tai tahattomasti, ja niillä tiedetään olevan useita reittejä ja lähteitä, ja kulkeutuvan pitkiäkin matkoja.

Roska on aina ihmisen aikaansaannosta. Luonnosta peräisin olevat ainekset, kuten kaislat, eläinten jätökset tai levät eivät ole roskia. Lemmikkieläinten jätökset sitä vastoin ovat ja luonnonkuidut kuten puuvilla, villa tai pellava ja muokattu puumateriaali luokitellaan roskiksi. Lemmikkien jätökset kuuluu kerätä pois luonnosta ja kuituja päätyy vesistöihin esim. pesuvesien mukana.

Ihmisten elämäntavat ja kulutustottumukset vaikuttavat merkittävästi ympäristön roskaantumiseen.  Vielä viime vuosisadan puolella suurin osa jätemateriaalista oli metallia, lasia ja paperia ja pahvia. Muovituotannon räjähdysmäinen kasvu ja muovituotteiden tuottaminen ja käyttö on vaikuttanut merkittävästi roskaantumiseen. Muovi on halpa, helppo, kevyt ja monesti hygieeninen käyttömateriaali, mutta valitettavasti erittäin hankala roska.


Aija Kaski
pääsihteeri
040 528 7145
Anna von Zweygbergk
projektipäällikkö
040 528 7177